Formula 1 -kausi 1998
Järjestäjä FIA
Järjestyksessä oleva kausi 49.
Kilpailuja 16
Kuljettajia 23
Valmistajia 11
Moottoreiden valmistajat Ranska Mecachrome
Italia Ferrari
Saksa Mercedes
Japani Mugen-Honda
Ranska Peugeot
Yhdistynyt kuningaskunta Arrows
Yhdistynyt kuningaskunta Cosworth
Rengasvalmistaja(t) G Goodyear
B Bridgestone
Kuljettajien mestari Suomi Mika Häkkinen (100p.)
Valmistajien mestari Yhdistynyt kuningaskunta McLaren (156p.)
Eniten voittoja Suomi Mika Häkkinen (8 kpl)
Eniten nopeimpia kierroksia Suomi Mika Häkkinen (6 kpl)
← 1997 1999 →

Formula 1 -kausi 1998 oli historian 49. Formula 1 -kausi. Se alkoi 8. maaliskuuta ja päättyi 1. marraskuuta 1998 yhteensä 16 ajetun kilpailun jälkeen. Kuljettajien mestaruuden voitti suomalainen Mika Häkkinen, jolle mestaruus oli uran ensimmäinen. Valmistajien mestaruuden voitti brittiläinen McLaren-talli, jossa ajoivat Häkkinen ja David Coulthard.

Kausi oli Mika Häkkisen ja Michael Schumacerin taistelua. Häkkinen voitti kahdeksan kilpailua kauden aikana, eli puolet ajetuista kilpailuista. Toiseksi kuljettajien MM-sarjassa sijoittunut saksalainen Ferrari-kuljettaja Michael Schumacher saavutti kuusi voittoa. Coulthard sekä Jordan-kuljettaja Damon Hill voittivat molemmat yhden kilpailun. Samanlainen tilanne oli kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin Ayrton Senna ja Alain Prost taistelivat molemmat maailmanmestaruudesta. Silloin ei tullut erillistä voittoa kuin yhden kerran, kun voittajana oli joku toinen kuin Ayrton Senna tai Alain Prost.

Kauden aikana kilpailuissa esiintyi 23 kuljettajaa, joista täysimittaisen kauden ajoi 21, ja 11 valmistajaa. Kuljettajien kansallisuuksia oli yhteensä 12 eri maasta. Eniten oli brittikuljettajia, yhteensä neljä. Moottorinvalmistajia oli yhdeksän. Ford toimitti moottoreita kolmelle eri tallille. Rengastoimittajia oli kaksi, japanilainen Bridgestone ja yhdysvaltalainen Goodyear.

Kauden yhteenveto

Williams sai autoihinsa uuden värityksen, kun Winfieldistä tuli tallin pääsponsori.

Ennakkotunnelmat

Kauden 1998 valmistelut alkoivat jo tammikuussa, kun tallit aloittivat uusien autojensa esittelyn. Ferrari avasi pelin esittelemällä uuden F300-auton loppiaisena. Ferrarin tavoitteena oli tallin presidentin, Luca Cordero di Montezemolon, mukaan vain maailmanmestaruus.[1]

McLaren palkkasi aiemmin Williamsilla työskenneelleen insinööri Adrian Neweyn suunnittelemaan uuden MP4/13-auton. Auto julkistettiin helmikuun alussa Wokingin päämajassa. McLaren vaihtoi myös rengastoimittajan Goodyearista Bridgestoneen. MP4/13 osoittautuikin Barcelonassa ajetusta talven ensimmäisestä testistä lähtien nopeaksi autoksi.[1]

Ferrarin aikainen valmistautuminen kauteen valui hukkaan, kun F300-autossa ilmeni vikoja toisensa jälkeen. Lopulta auto palasi tehtaalle uudelleenrakennettavaksi. Ongelmien jälkeen Ferrari keskitti kaiken testaustyön Maranellon lähellä sijaitsevalla Mugellon radalla. Samalla McLaren oli ylivoimainen muihin talleihin verrattuna Montemelón ja Paul Ricardin radalla ajetuissa testeissä. McLaren lähtikin kauteen mestarisuosikin asemassa.[1]

McLarenin kehittämästä kaksoisjarrusta syntyi paljon keskustelua. Kuljettaja pystyi säätelemään lisäpolkimella takapyörien jarrutehoa sen mukaan, kääntyykö mutka oikealla vai vasemmalla. Erikoisjarru tuli muiden kilpailijoiden tietoon jo kesällä 1997 Itävallan GP:ssa. Ferrarin kritisoi erikoisjarrua eniten ja halusi, että se kiellettäisiin ennen kauden alkua. McLaren oli kuitenkin hyväksyttänyt jarrujärjestelmänsä FIA:n kanssa käydyllä kirjeenvaihdolla.[2]

Kilpailukalenteri

[3]

Nro Kilpailu Päivämäärä Rata Voittanut kuljettaja Voittanut talli Raportti
1 Australia Australian Grand Prix 8. maaliskuuta Melbourne Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
2 Brasilia Brasilian Grand Prix 29. maaliskuuta Interlagos Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
3 Argentiina Argentiinan Grand Prix 12. huhtikuuta Buenos Aires Saksa Michael Schumacher Italia Ferrari Raportti
4 San Marino San Marinon Grand Prix 26. huhtikuuta Imola Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
5 Espanja Espanjan Grand Prix 10. toukokuuta Montmeló Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
6 Monaco Monacon Grand Prix 24. toukokuuta Monte Carlo Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
7 Kanada Kanadan Grand Prix 7. kesäkuuta Montréal Saksa Michael Schumacher Italia Ferrari Raportti
8 Ranska Ranskan Grand Prix 28. kesäkuuta Magny-Cours Saksa Michael Schumacher Italia Ferrari Raportti
9 Britannian Grand Prix 12. heinäkuuta Silverstone Saksa Michael Schumacher Italia Ferrari Raportti
10 Itävalta Itävallan Grand Prix 26. heinäkuuta Spielberg Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
11 Saksa Saksan Grand Prix 2. elokuuta Hockenheim Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
12 Unkari Unkarin Grand Prix 16. elokuuta Budapest Saksa Michael Schumacher Italia Ferrari Raportti
13 Belgia Belgian Grand Prix 30. elokuuta Spa Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Irlanti Jordan-Mugen-Honda Raportti
14 Italia Italian Grand Prix 13. syyskuuta Monza Saksa Michael Schumacher Italia Ferrari Raportti
15 Luxemburg Luxemburgin Grand Prix 27. syyskuuta Nürburg Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti
16 Japani Japanin Grand Prix 1. marraskuuta Suzuka Suomi Mika Häkkinen Yhdistynyt kuningaskunta McLaren-Mercedes Raportti

*Alun perin kausi oli suunniteltu 17 kilpailun mittaiseksi, mutta Portugalin Grand Prix peruttiin, koska Estorilin rata ei täyttänyt FIAn vaatimuksia. Kilpailu oli tarkoitus ajaa 11. lokakuuta. Korvaavaa kilpailua ei järjestetty, joten kaudesta muodostui pituudeltaan 16 kilpailun mittainen.[4]

Alkukausi: McLarenin vahva alku

Kausi 1998 käynnistyi maaliskuun kahdeksantena päivänä ajetulla Australian GP:lla. Samalla paljastui tallien väliset voimasuhteet. Lauantaina ajetuissa aika-ajoissa McLaren osoitti olevansa nopein, kun tallin kuljettajat valtasivat eturivin lähtöruudut. Häkkinen ajoi paalupaikalle 0,043 sekunnin erolla Coulthardiin.[5] Edellisen kerran McLarenin autot olivat olleet eturivissä Australiassa 1991.[6]

Merkittävimpiä sääntöjä

Tallit ja kuljettajat

[10][11][12]

Talli Valmistaja Runko Moottori Renkaat Nro Kuljettaja Testikuljettaja(t)
Yhdistynyt kuningaskunta Winfield Williams Williams FW20 Mecachrome GC37-01 G 1 Kanada Jacques Villeneuve Kolumbia Juan Pablo Montoya
Brasilia Max Wilson
2 Saksa Heinz-Harald Frentzen
Italia Scuderia Ferrari Marlboro Ferrari F300 Ferrari Tipo 047 G 3 Saksa Michael Schumacher Italia Luca Badoer
Italia Nicola Larini
4 Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine
Italia Mild Seven Benetton Playlife Benetton B198 Playlife GC37-01 B 5 Italia Giancarlo Fisichella Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Gavin
6 Itävalta Alexander Wurz
Yhdistynyt kuningaskunta West McLaren Mercedes McLaren MP4/13 Mercedes FO110G B 7 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard Brasilia Ricardo Zonta
Saksa Nick Heidfeld
8 Suomi Mika Häkkinen
Irlanti Benson and Hedges Jordan Jordan 198 Mugen-Honda MF-301 HC G 9 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Espanja Pedro de la Rosa
Japani Juichi Wakisaka
10 Saksa Ralf Schumacher
Ranska Gauloises Prost Peugeot Prost AP01 Peugeot A16 B 11 Ranska Olivier Panis Ranska Stéphane Sarrazin
12 Italia Jarno Trulli
Sveitsi Red Bull Sauber Petronas Sauber C17 Petronas SPE-01D G 14 Ranska Jean Alesi Saksa Jörg Müller
15 Yhdistynyt kuningaskunta Johnny Herbert
Yhdistynyt kuningaskunta Danka Zepter Arrows Arrows A19 Arrows T2-F1 B 16 Brasilia Pedro Diniz Ranska Emmanuel Collard
Etelä-Afrikka Stephen Watson
17 Suomi Mika Salo
Yhdistynyt kuningaskunta HSBC Stewart Ford Stewart SF02 Ford VJ Zetec-R B 18 Brasilia Rubens Barrichello Brasilia Mario Haberfeld
Brasilia Luciano Burti
19 Tanska Jan Magnussen
Alankomaat Jos Verstappen
Yhdistynyt kuningaskunta PIAA Tyrrell Ford Tyrrell 026 Ford JD Zetec-R B 20 Brasilia Ricardo Rosset Tanska Tom Kristensen
21 Japani Toranosuke Takagi
Italia Fondmetal Minardi Team Minardi M198 Ford JD Zetec-R B 22 Japani Shinji Nakano Ranska Laurent Redon
23 Argentiina Esteban Tuero

Tallivaihdokset

Uudet kuljettajat

Paluun tehneet kuljettajat

Kuljettajavaihdot kesken kauden

Maailmanmestaruuspisteet

Kuljettajat

[15]

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Sija Kuljettaja AUS
Australia
BRA
Brasilia
ARG
Argentiina
SMR
San Marino
ESP
Espanja
MON
Monaco
CAN
Kanada
FRA
Ranska
GBR
Yhdistynyt kuningaskunta
AUT
Itävalta
GER
Saksa
HUN
Unkari
BEL
Belgia
ITA
Italia
LUX
Luxemburg
JPN
Japani
Pisteet
1 Suomi Mika Häkkinen 1 1 2 Kesk. 1 1 Kesk. 3 2 1 1 6 Kesk. 4 1 1 100
2 Saksa Michael Schumacher Kesk. 3 1 2 3 10 1 1 1 3 5 1 Kesk. 1 2 Kesk. 86
3 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard 2 2 6 1 2 Kesk. Kesk. 6 Kesk. 2 2 2 7 Kesk. 3 3 56
4 Yhdistynyt kuningaskunta Eddie Irvine 4 8 3 3 Kesk. 3 3 2 3 4 8 Kesk. Kesk. 2 4 2 47
5 Kanada Jacques Villeneuve 5 7 Kesk. 4 6 5 10 4 7 6 3 3 Kesk. Kesk. 8 6 21
6 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill 8 DSQ 8 10 Kesk. 8 Kesk. Kesk. Kesk. 7 4 4 1 6 9 4 20
7 Saksa Heinz-Harald Frentzen 3 5 9 5 8 Kesk. Kesk. 15 Kesk. Kesk. 9 5 4 7 5 5 17
8 Itävalta Alexander Wurz 7 4 4 Kesk. 4 Kesk. 4 5 4 9 11 16 Kesk. Kesk. 7 9 17
9 Italia Giancarlo Fisichella Kesk. 6 7 Kesk. Kesk. 2 2 9 5 Kesk. 7 8 Kesk. 8 6 8 16
10 Saksa Ralf Schumacher Kesk. Kesk. Kesk. 7 11 Kesk. Kesk. 16 6 5 6 9 2 3 Kesk. Kesk. 14
11 Ranska Jean Alesi Kesk. 9 5 6 10 12 Kesk. 7 Kesk. Kesk. 10 7 3 5 10 7 9
12 Brasilia Rubens Barrichello Kesk. Kesk. 10 Kesk. 5 Kesk. 5 10 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. DNS 10 11 Kesk. 4
13 Suomi Mika Salo Kesk. Kesk. Kesk. 9 Kesk. 4 Kesk. 13 Kesk. Kesk. 14 Kesk. DNS Kesk. 14 Kesk. 3
14 Brasilia Pedro Diniz Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 6 9 14 Kesk. Kesk. Kesk. 11 5 Kesk. Kesk. Kesk. 3
15 Yhdistynyt kuningaskunta Johnny Herbert 6 11 Kesk. Kesk. 7 7 Kesk. 8 Kesk. 8 Kesk. 10 Kesk. Kesk. Kesk. 10 1
16 Italia Jarno Trulli Kesk. Kesk. 11 Kesk. 9 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 10 12 Kesk. 6 13 Kesk. 12 1
17 Tanska Jan Magnussen Kesk. 10 Kesk. Kesk. 12 Kesk. 6 1
18 Japani Shinji Nakano Kesk. Kesk. 13 Kesk. 14 9 7 17 8 11 Kesk. 15 8 Kesk. 15 Kesk. 0
19 Argentiina Esteban Tuero Kesk. Kesk. Kesk. 8 15 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 16 Kesk. Kesk. 11 NC Kesk. 0
20 Brasilia Ricardo Rosset Kesk. Kesk. 14 Kesk. DNQ DNQ 8 Kesk. Kesk. 12 DNQ DNQ DNS 12 Kesk. DNQ 0
21 Japani Toranosuke Takagi Kesk. Kesk. 12 Kesk. 13 11 Kesk. Kesk. 9 Kesk. 13 14 Kesk. 9 16 Kesk. 0
22 Ranska Olivier Panis 9 Kesk. 15 11 16 Kesk. Kesk. 11 Kesk. Kesk. 15 12 DNS Kesk. 12 11 0
23 Alankomaat Jos Verstappen 12 Kesk. Kesk. Kesk. 13 Kesk. Kesk. 13 Kesk. 0
Sija Kuljettaja AUS
Australia
BRA
Brasilia
ARG
Argentiina
SMR
San Marino
ESP
Espanja
MON
Monaco
CAN
Kanada
FRA
Ranska
GBR
Yhdistynyt kuningaskunta
AUT
Itävalta
GER
Saksa
HUN
Unkari
BEL
Belgia
ITA
Italia
LUX
Luxemburg
JPN
Japani
Pisteet

Valmistajat

[16]

# Valmistaja Moottori Renkaat Pisteet Voitot Palkintosijat Paalupaikat Nopeimmat kierrokset
1 Yhdistynyt kuningaskunta McLaren Mercedes-Benz B Bridgestone 156 9 20 12 9
2 Italia Ferrari Ferrari G Goodyear 133 6 19 3 6
3 Yhdistynyt kuningaskunta Williams Mecachrome G Goodyear 38 0 3 0 0
4 Irlanti Jordan Mugen-Honda G Goodyear 34 1 3 0 0
5 Italia Benetton Playlife B Bridgestone 33 0 2 1 1
6 Sveitsi Sauber Petronas G Goodyear 10 0 1 0 0
7 Yhdistynyt kuningaskunta Arrows Arrows B Bridgestone 6 0 0 0 0
8 Yhdistynyt kuningaskunta Stewart Ford B Bridgestone 5 0 0 0 0
9 Ranska Prost Peugeot B Bridgestone 1 0 0 0 0
10 Yhdistynyt kuningaskunta Tyrrell Ford B Bridgestone 0 0 0 0 0
11 Italia Minardi Ford B Bridgestone 0 0 0 0 0

Taustatietoja

Moottorit

[17]

Nimi Valmistaja Talli(t) Rakenne Paino (kg) Iskutilavuus (cm3)
Arrows T2-F1 (Hart 1030) Arrows G.P. International Ltd Arrows V10, 72°, 40 v 120 2 996
Ferrari Tipo 047 Ferrari Ferrari V10, 80°, 40 v ei julkistettu 2 997
Ford JD Zetec-R Cosworth Racing Minardi, Tyrrell V10, 72°, 40 v 130 2 998
Ford VJ Zetec-R Cosworth Racing Stewart V10, 72°, 40 v 120 2 998
Mecachrome GC37-01 (Renault RS9B) Mecachrome Williams V10, 71°, 40 v 121 2 997
Mercedes-Benz FO 110G Ilmor Engineering Ltd McLaren V10, 72°, 40 v 107 2 998
Mugen-Honda MF-301 HC Mugen Co. Ltd Jordan V10, 40 v 120 ei julkistettu
Peugeot A16 Peugeot Prost V10, 72°, 40 v 125 2 998
Playlife GC37-01 (Renault RS9B) Mecachrome Benetton V10, 71°, 40 v 121 2 997
Petronas SPE 01D (Ferrari Tipo 046/2) Sauber Petronas Engineering AG Sauber V10, 75°, 40 v 120 2 998

Kauden aikana saavutettuja merkkipaaluja

Lähteet

  1. a b c Kulta, Heikki: Ruutulippu Moottoriurheilun vuosi 1998, s. 58. CreaSport Production Oy, 1998. ISBN 952-9750-19-6.
  2. Kulta, Heikki: Ruutulippu Moottoriurheilun vuosi 1998, s. 59. CreaSport Production Oy, 1998. ISBN 952-9750-19-6.
  3. 1998 FIA Formula One World Championship Formula1.com. Viitattu 8.7.2008. (englanniksi)
  4. Kilpailukalenteri 1998 F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 10.7.2008.
  5. Australian GP – aika-ajo F1-ruutu. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 27.7.2008.
  6. Kulta, Heikki: Ruutulippu Moottoriurheilun vuosi 1998, s. 60. CreaSport Production Oy, 1998. ISBN 952-9750-19-6.
  7. Summary of Regulations ChicaneF1. Viitattu 10.7.2008. (englanniksi)
  8. Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 167. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2.
  9. Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 157. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2.
  10. 11 models in 1998 STATS F1. Viitattu 9.7.2008. (englanniksi)
  11. Grand Prix test drivers 6th Gear. Viitattu 9.7.2008. (englanniksi)
  12. Formula 1 - Test driver 1998 driverdb.com. Viitattu 9.7.2008. (englanniksi)
  13. The racing career of Toranosuke Takagi Driver Database. Viitattu 10.7.2008. (englanniksi)
  14. The racing career of Esteban Tuero Driver Database. Viitattu 10.7.2008. (englanniksi)
  15. Kuljettajien sijoitukset 1998 F1-ruutu. Arkistoitu 2.5.2015. Viitattu 8.7.2008.
  16. 1998 All teams Formula1.com. Viitattu 8.7.2008. (englanniksi)
  17. Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tallit, s. 162. Alfamer, 1998. ISBN 952-5089-31-2.
  18. Merkkipaalut 1998 F1-ruutu. Arkistoitu 2.5.2015. Viitattu 13.7.2008.
  19. Pedro DINIZ • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 5.3.2022.