• Bulleted list item

Lakkoofsi ruqoo herregaa lakkaa’uu fi safaruuf fayyaduudha. Lakkoofsi garee sirna lakkoofsaa jedhamutti qoodamuu danda'a .

Mallattoon lakkoofsaa Indo -Arabic ( 0123456789 ) bifa ammayyaatiin naannoo bara 1550 Dh.K.D. Sana dura bifa isaanii jiruun Awurooppaa keessatti bara 968 Dh.K.D. Isaanis lakkoofsota Arabaa irraa kan fudhatamanidha . Araboonni lakkoofsa Hindii kan fudhatan bara 768 Dh.K.D. Waggoota 200 kana keessatti hayyoonni Arabaa hayyoota Awurooppaa zeeroo (0)n durfamuu isaanii irraa kan ka’e herrega qofa osoo hin taane damee saayinsii birootiin, hayyoonni addunyaa Arabaa yeroo sanaaf caalaatti dhiibuu danda’aniiru ta'uu. Lammiileen Hindiis yoo xiqqaate bara 620 Dh.K.D irraa eegalee faayidaa zeeroo ni beeku turan. Tokkoon tokkoon qindaa’ina mallattoo lakkoofsaa Indo-Arabic, maqaa isaa Amaaraa tokko lama sadii afur shan ja’a torba saddeet sagal ilaali.

Lakkoofsota baay’ee beekaman lakkoofsota uumamaa ykn Lakkoofsa lakkawwii fknf tokko, lama, sadii fi kkf dha.

.Mallattoon tuuta lakkoofsota uumamaa N akkasumas barreeffama ${\displaystyle \mathbb {N} }$ .

• Lakkoofsota udummii: lakkoofsota pozaatiivii(guttoo) fi negaatiivii(wawwee) fi zeeroo dabalatuu dha.
• Lakkoofsota negaatiivii ykn wawwee : lakkoofsota zeeroo gadi ta’an yoo ta’u, isaanis masaanuu lakkoofsota guttoo ti. Fakkeenyaaf: Lakkoofsi guttoo kuufama baankii yoo bakka bu’u, lakkoofsi wawwee maallaqa baay’ina walfakkaataa irraa baafame agarsiisa. Lakkoofsota wawween kan barreeffaman - mallattoo hir'isuus jedhamu - lakkoofsa pozaatiivii masaanuu isaa irratti dursuudhaan. Kanaafuu, masaanuun 7 -7 dha. Yeroo tuuta lakkoofsota negaatiivii fi tuuta lakkoofsota uumamaa fi zeeroo tokkoomsinu tuuta lakkoofsota guutuu Z arganna akkasumas ni barreeffama ${\displaystyle \mathbb {Z} }$ .

Lakkoofsa Entaa akka firaakshiniitti(hirmeemmii) Waamamaa fi waamsisaa lakkofsa lakkawwii ykn hintaane qabuun ibsamuu danda’uudha . firaakshinii m/n ykn

${\displaystyle m \over n\,}$