wu-kiina | |
---|---|
Wu-kiinan puhuma-alue |
|
Oma nimi | 吳語 /wuny/ |
Tiedot | |
Alue | Kiina |
Puhujia | 81,5 miljoonaa |
Sija | 18. |
Kirjaimisto |
kiinalainen kirjaimisto latinalaiset aakkoset |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Sinotiibetiläiset kielet |
Kieliryhmä | kiinalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-3 | wuu |
Wu-kiina on Kiinan toiseksi puhutuin kieli mandariinikiinan jälkeen. Se on eräs kiinalaisista kielistä, jotka käyttävät samaa kiinalaista kirjoitusta, mutta eivät ole puhuttuna keskenään ymmärrettäviä.
Wu-kiinaa puhutaan enemmistökielenä Shanghain itsehallinnollisessa kunnassa ja Zhejiangin maakunnassa. Lisäksi sitä puhutaan ympäröivällä alueella Jiangsun, Anhuin ja Fujianin maakunnissa.[1] Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan wu-kiinan puhujia oli 87 miljoonaa, jonka jälkeen luku kasvoi väestönkasvun myötä 90–95 miljoonaan. 2020-luvun alussa puhujia oli 81,5 miljoonaa, mikä tekee siitä maailman 18. puhutuimman kielen.[2]
Kieltä voidaan kirjoittaa kiinalaisten kirjoitusmerkkien lisäksi myös latinalaisin aakkosin.[3]
Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen kielen puhujia on yhä enenevissä määrin pyritty saamaan puhumaan mandariinikiinaa, jota käytetään mm. median ja koulutuksen kielenä wu-kiinan sijaan.[4]
labiaali | labiodentaali | alveolaari | palataali | velaari | glottaali | |
---|---|---|---|---|---|---|
klusiili | b p pʰ | d t tʰ | g k kʰ | |||
nasaali | m | n | ŋ | |||
hankausäänne | v f | z s | ʒ ʃ | ɦ h | ||
affrikaatta | ts tsʰ | dʒ tʃ tʃʰ | ||||
lateraali | l | |||||
Wu-kiinassa on kolmenlaisia konsonantteja: soinnillisia, soinnittomia ja aspiroituja soinnittomia konsonantteja.
Wu-kiinassa vokaaleiden ääntäminen vaihtelee murteittain. Vaihtoehtoiset ääntämykset on merkitty kauttaviivalla.
Etinen | Keskinen | Takainen | |||
---|---|---|---|---|---|
Suppea | i y | u/v | |||
Puolisuppea | ø | ɵ/ɤ | o/ʊ | ||
Puoliväljä | ɛ | ə/ɐ | ɔ | ||
Väljä | a |
Wu-kiina on tonaalinen kieli muiden kiinalaisten kielten tapaan, mutta siinä sävelkululla ei ole merkitystä vaan ainoastaan sävelkorkeudella. Wu-kiinassa on kaksi sävelkorkeutta: korkea ja matala. Sävelkorkeus on erottamaton osa jokaista tavua. Näin ollen sanan merkitys muuttuu, mikäli se lausutaan eri äänenkorkeudella. Esimerkiksi sana ”mo” tarkoittaa matalalla sävelkorkeudella sulkaa (毛) ja korkealla äänenkorkeudella kissaa (猫).
Wu-kiinan pohjoiset murteet eroavat merkittävästi eteläisistä murteista.
Murteista tärkein on Taihun murre, jota puhutaan Jangtse-joen alajuoksun ja rannikon suurissa kaupungeissa. Sen alamurteista suurin ja arvovaltaisin on Kiinan suurimmassa kaupungissa, Shanghaissa puhuttu shanghainkiina, jota käsitteleviä oppikirjoja on saatavilla sekä kiinaksi että länsimaisilla kielillä.