Vihti Vichtis |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Näkymä Vihdin kirkonkylältä. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Helsingin seutukunta |
Kuntanumero | 927 |
Hallinnollinen keskus |
Vihdin kirkonkylä (–2004) Nummela (2004–) |
Perustettu | 1507 |
Kokonaispinta-ala |
567,06 km² 201:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 522,01 km² |
– sisävesi | 45,05 km² |
Väkiluku |
28 811 37:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 55,19 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,2 % |
– 15–64-v. | 61,8 % |
– yli 64-v. | 19,9 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 91,4 % |
– ruotsinkielisiä | 1,7 % |
– muut | 6,9 % |
Kunnallisvero |
7,80 % 273:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Erkki Eerola[6] |
Kunnanvaltuusto | 43 paikkaa |
2021–2025[7] • Kok. • SDP • PS • Kesk. • Vihr. • Vas. • KD • RKP |
12 8 8 7 4 2 1 1 |
www.vihti.fi |
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 811 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,19 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8] ja sen suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.
Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja. Aikaisempia naapurikuntia ovat Karkkilaan vuonna 1969 liitetty Pyhäjärvi, Hyvinkään kaupunkiin vuonna 1969 liitetty Hyvinkään maalaiskunta, Lohjan kaupunkiin vuonna 1997 liitetty Lohjan kunta sekä Nummi ja Pusula, jotka yhdistettiin vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi ja joka puolestaan liitettiin Lohjaan vuonna 2013.
Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin
Vihdin alueen varhaisimmat ihmiset olivat vesiteitse saapuneita myöhäiskivikauden metsästäjiä. Ihmiset asettuivat asumaan Hiidenveden rannoille ja Vanjoen laaksoon. Myöhemmällä esihistoriallisella ajalla asutuksia oli Hiidenveden etelärannalla, josta osoituksena ovat useat kivihaudat. Pronssikautisesta asutuksesta osoituksena ovat miekkalöydökset ja alueella asui myös rautakautista väestöä. Merkittävämpää asututusta kunnan alueelle syntyi keskiajalla erityisesti Hiidenveden koilliselle alueelle.[11][12][13][14]
Keskiajalla perustettiin Vihdin seurakunta. Vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 1433, mutta ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin vuonna 1507. Hallinnollinen ja kirkollinen keskus sijoittui Niuhalan kylään, jonne rakennettiin Pyhän Birgitan kirkko. Muita keskeisiä kyliä olivat Vanhala ja Suksela. Maanviljely hallitsi maataloutta, minkä ohella harjoitettiin myös karjankasvatusta, metsästystä ja kalastusta. Alue vaurastui varhain ja Vihdin alue oli 1500-luvun lopulla huomattavan laaja.[11]
1600- ja 1700-luvulla alueelle perustettiin useita suurtiloja, joista muodostui aateliskartanoita. Kartanot pyrkivät nostamaan maatalouden tuottavuutta ja alueelle perustettiin useita sahoja ja höyläämöitä. Suurtilojen yhteyteen alueelle syntyi lukuisia torppia, joita oli vuonna 1850 lähes 500. Nykyinen Vihdin kirkko rakennettiin 1772. Puutavarakaupan ja käsityöläisammattien nousun myötä alueen elinkeinot monipuolistuivat mikä johti alueen huomattavaan kasvuun. Maataloudessa merkittävimpiä vaiheita olivat lainajyvästön perustaminen 1750 sekä Hiidenveden laskut 1840- ja 1860-luvuilla.[11] Vuonna 1845 Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[15]
1800-luvun jälkipuolella alkoi teollistuminen, josta osa liittyi maatalouteen. Vuosisadan vaihteessa perustettiin osuusmeijeri ja osuuskunnan teurastamo 1930-luvulla. Raideyhteys Hangon ja Hyvinkään suuntiin valmistui 1873. Olkkalassa ja Ojakkalassa valmistettiin muun muassa sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[16][17] Ojakkalasta Olkkalan teollisuuslaitoksille johtava raideyhteys avattiin 1911.[18] Samoihin aikoihin yhteiskunnallinen elämä vilkastui koulujen, säästöpankin, vanhainkodin ja sairaalan perustamisen myötä.[11][14]
Vihdin maataloudessa alkoi suuri muutos vuodesta 1918 aina 1940- ja 1950-luvuille. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi, kun torpat saivat oikeuden lunastaa vuokra-alueitaan. Sotien jälkeen Vihtiin asutettiin siirtokarjalaista maanviljelijäväestöä. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17. toukokuuta 1965.[13][14]
Vihdin teollisuus on kehittynyt rautatien tulon, talvisodan aikana rakennetun Nummelan lentokentän rakentamisen sekä liikenneyhteyksien paranemisen myötä. Vihdin taajamat ja hajarakentaminen ovat kasvaneet 1960-luvun alusta lähtien. Nummelasta kehittyi Vihdin nopeimmin laajeneva taajama-alue ja 2000-luvulla Nummelasta muodostui myös kunnan hallinnollinen keskus.[19] Suurelta osin Vihdin alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994.[20]
Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.[21]
Vihdin kallioperä on rikkonaista ja vaihtelevaa, sillä aluetta halkovat lukuisat murroslinjat. Yleisimmät maalajit ovat savi ja hiesu, joita on kertynyt murtumalaaksoihin ja järvien rannoille. Suurimmat viljavainiot ovat Jokikunnan ja Haimoon seuduilla. Kuntaa halkoo lounaasta koilliseen Lohjanharju, joka muodostaa Nummelassa laajoja sora- ja hiekkakenttiä. Hiidenveden luona Lohjanharju kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järven pintaa korkeammalle.[21]
Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi ja Enäjärvi. Näiden lisäksi merkittäviä järviä ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[22]
Vihdin vesistöt jakautuvat neljään eri vesistöalueeseen. Hiidenvesi ja siihen laskevat Vanjoki, Vihtijoki ja lukuisat pienemmät joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöön. Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden rannalla. Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmari ja Palojärvi sekä näiden itäpuolelle jäävä pienten järvien sävyttämä metsäseutu kuuluvat Siuntionjoen vesistöalueeseen.[21]
Vihdin kaakkoisosan pienet järvet laskevat Nuuksion Pitkäjärveen ja kuuluvat ja kuuluvat Mankinjoen vesistöön. Samaan vesistöön kuuluvat myös Siikajärven luoteispuolen vähäiset vesistöt. Vihdin itäosan Hangasjoki ja Härkälänjoki sekä Salmijärvi, Otalampi ja Tuohilampi kuuluvat Vantaanjoen vesistöön.[21]
Vihdin ilmastolle ominaista on lyhyt ja leuto talvi sekä suhteellisen pitkä kasvukausi. Vihti sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välivyöhykkeellä, jossa lämpötilat ja sademäärät voivat vaihdella. Vihdin kylmin kuukausi, helmikuu, jää noin –5,5 asteen vaiheille. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 astetta. Vihdin sademäärä 681 mm kuuluu Uudenmaan alueella korkeimpiin lukuihin. Sateiden määrät jakautuvat melko tasiasesti eri vuodenajoille, mutta sateisinta aikaa on kuitenkin syksy.[23]
Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.
Vihdin ilmastotilastoa
|
Vihdin kasvillisuus on suotuisan ilmaston ansiosta rehevää. Vihdin yleisin metsätyyppi on muun Länsi-Uudenmaan tavoin käenkaali-mustikkatyyppi. Viljelykseen soveltuvat alueet on yleisesti raivattu pelloiksi, mutta paikoin on jäljellä myös lehtoja ja lehtomaisia metsiä. Alueen maisemaan kuuluvat myös järvenrantojen vhemaat tervaleppäkasvustot ja harjualueiden kuivat mäntykankaat.[23]
Vihdin kunnassa neljä taajamaa sekä 13 kylää. Vihdin hallinnollinen ja taloudellinen keskus on Nummela, jossa asuu noin 15 000 asukasta eli 50,6 prosenttia kunnan asukkaista. Vihdin kirkonkylässä asuu noin 3 300 asukasta eli 11,5 prosenttia kunnan asukkaista. Ojakkalassa asuu noin 1 400 asukasta eli noin 5 prosenttia kunnan asukkaista ja Otalammella noin 1 100 asukasta eli noin 4 prosenttia kunnan asukkaista. Noin kolmannes kunnan väestöstä asuu maaseudulla.[24] Vihdin kirkonkylän historia juontaa juurensa keskiajalle,[25] kun taas Nummela, Ojakkala ja Otalampi sijaitsevat Hanko–Hyvinkää -raideyhteyden varrella. Nummelan taajama on syntynyt Hanko–Hyvinkää-rautatien varrelle vuonna 1873 perustetun Vihdin rautatieaseman ympärille.[26]
Kunnan suunnittelussa pyritään kehittämään aluetta osana Helsingin metropolialuetta kehittäen Vihdin ominaispiirteitä, kuten laajoja maaseutumaisia alueita ja elinvoimaisia kyliä.[19] Asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Vihdin eteläiselle alueelle.[27][28] Nummelan alueella kehitetään erityisesti Etelä-Nummelan aluetta, jonka alueelle suunnitellaan Länsirataa ja tämän yhteyteen uutta rautatieasemaa. Aseman läheisyyteen on rakennettu uusi yritysalue, johon sijoitetaan Microsoftin datakeskus. Etelä-Nummelan alueelle on rakennettu myös koulukeskus ja liikuntapuisto.[29][30]
Vihdin kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, Huhmari–Palojärvi, Irjala–Pääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi.[31] Vuoteen 2014 asti voimassaolleessa maarekisterijaossa Vihdin alueelle nimettiin 55 kylää. Rekisterikyliä koskevat kylärajat eivät ole enää käytössä.[32][33]
Vihti on asukasluvultaan Suomen 37. suurin kunta. Vihdin asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 28 812 asukasta, mikä on 1,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Vihdin väkiluku on kasvanut 1990-luvulta aina 2020-luvun alkuun saakka. Vihdin väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 61,7 prosenttia, mikä on noin 9,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Vihdin väestöstä on 16,9 prosenttia. Työikäisiä Vihdissä on 67,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 15,7 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Vihdissä oli vuonna 2021 yhteensä 1 835 eli 6,3 prosenttia kunnan asukkaista.[34]
Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys aikavälillä 1749–2020 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2024 tilanteen mukainen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin kuului Vihdissä vuoden 2023 lopussa 18 351 jäsentä, mikä on 63,7 % koko Vihdin asukasluvusta, kun koko maan keskiarvo oli 63,5 %.[36] Evankelis-luterilaista kirkkoa Vihdissä edustaa Vihdin seurakunta.[37]
Vapaakirkollisten liikkeiden piirissä Vihdissä toimii useita seurakuntia. Suomen Vapaakirkkoon kuuluu Vihdin vapaaseurakunta.[38] Helluntaiherätyksen piirissä toimii noin 170 jäsenen itsenäinen Nummelan helluntaiseurakunta.[39][40] Adventismin piirissä vaikuttavat vuonna 1976 perustettu Hopeaniemen adventtiseurakunta sekä vuonna 2000 perustettu Nummelan adventtiseurakunta Sykkivä sydän. Adventistit ovat vastanneet Vihdissä myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskuksen toiminnasta. Nykyisin adventtiseurakunta hallinnoi Kopun kartanoa, jossa toimii Kopun toimintakeskus.[41][42]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Nummelassa Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän rukoushuone.[43] Katolisen kirkon piirissä Vihti kuuluu Helsingin Pyhän Marian seurakunnan toiminta-alueeesen.[44]
Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat Vihdin pääkirjasto, Vihdin kirkonkylän kirjasto ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla Lukki-kirjastokimpan verkkokirjasto.[45][46] Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[47] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.
Vihdissä ja erityisesti sen suurimmassa taajamassa Nummelassa on vahvat uintiperinteet. Kunnan tunnetuin urheilija on Nummelan Kisaajia edustanut Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari Jani Sievinen.
Vihdin Pallon naisten pesäpallojoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998.
Vihtiläinen jalkapalloseura NuPS pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla, Kakkosessa.
Rasti-Vihti on suunnistusseura, joka on kasvattajaseurana niittänyt mainetta maailmanmestarisuunnistajien Kari Sallisen ja Jani Lakasen ansiosta. Raili Sallinen on myös saavuttanut maailmanmestaruuden hiihtosuunnistusviestissä.
Vihdin salisusien miesten edustujoukkue pelaa salibandyn kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomisarjassa.[48]
Joka vuosi toistuvia tapahtumia Vihdissä ovat:
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Vihdissä vuonna 1988.[57] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Vihdissä vuonna 1996.[58]
Vihdin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fläskpannukakku, sallaatti ja paistetut silakat.[59] Perunapuuro tunnetaan Vihdin seudulla nimellä melakkapuuro.[60]
Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.
Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia. Nummelan rautatieasemalla tai Selin rautatieasemalla ei ole henkilöliikennettä.
Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.
Vihdin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Erkki Eerola.[61] Ylintä päätösvaltaa Vihdin kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan strategisista linjauksista ja suunnitelmista, toiminnan ja talouden linjauksista ja resursseista, hallinnon järjestämisestä ja toimielinten jäsenten valinnoista. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Eerikki Viljanen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Heidi Nieminen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Tuija Sundberg (kok.)[62]
Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja hoitaa toimintoja taloudellisesti ja tehokkaasti eri lakien, kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Leevi Pursiainen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Veli-Matti Laitinen (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Anu Rajajärvi (sd.).[63]
Lautakunnat vastaavat toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä ja valvonnasta, toimintalinjojen ja painopistealueiden määrittämisestä, voimavarojen yhteensovittamisesta ja tasapainottamisesta sekä talousarvion toteuttamisesta. Vihdin kunnassa toimivia lautakuntia ovat elinvoimalautakunta, sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta.[64] Lautakuntien lisäksi Vihdin kunnassa toimii vuonna 1997 perustettu nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.[65]
Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[66][67][68]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.
Vaalikaudelle 2023–2027 Vihdistä valittiin yksi kansanedustaja: Keskustan Eerikki Viljanen. Viljanen on toiminut kansanedustajana aikaisemmin kaudella 2015–2019.[69]
Vuosi | KOK | SDP | PS | KESK | VIHR | VAS | KD | RKP | muut | |||||||||
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
2000 | 2 460 | 25,8 | 2 662 | 27,9 | 0 | 0 | 2 396 | 25,1 | 968 | 10,1 | 610 | 6,4 | 310 | 3,2 | 78 | 0,8 | 69 | 0,6 |
2004 | 2 956 | 27,7 | 3 082 | 28,9 | 56 | 0,5 | 2 560 | 24,0 | 798 | 7,5 | 782 | 7,3 | 329 | 3,1 | 91 | 0,9 | – | – |
2008 | 2 970 | 25,0 | 2 499 | 21,0 | 623 | 5,2 | 2 781 | 23,4 | 892 | 7,5 | 844 | 7,1 | 609 | 5,1 | 136 | 1,1 | 538 | 4,5 |
2012 | 3 083 | 25,9 | 2 258 | 19,0 | 1 498 | 12,6 | 2 420 | 20,4 | 1 049 | 8,9 | 923 | 7,8 | 469 | 3,0 | 180 | 1,5 | – | – |
2017 | 2 972 | 23,2 | 2 653 | 20,7 | 1 476 | 11,6 | 2 849 | 22,3 | 1 212 | 9,5 | 793 | 6,2 | 408 | 3,2 | 197 | 1,5 | 227 | 1,8 |
2021 | 3 265 | 26,3 | 2 314 | 18,6 | 2 258 | 18,2 | 2 034 | 16,4 | 1 038 | 8,4 | 529 | 4,3 | 436 | 3,5 | 200 | 1,6 | 338 | 1,1 |
Risto Leinonen | 1965–1992 |
Marketta Kokkonen | 1992–1995 |
Arno Miettinen | 1995–2005 |
Petri Härkönen | 2005–2008 |
Kimmo Jarva | 2008–2011 |
Sami Miettinen | 2012–2018 |
Erkki Eerola | 2018- |
Vihdin kunnan ystävyyskuntia ovat:[71]
Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[77]
|
|
|