Gallia Viennensis Provincia Gallia Viennensis |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Gallia) (300-luku–) |
Diokeesi |
Viennensis (n. 293–395) Septem provinciae (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Ranska (Rhône-joen alue) |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Vienna |
Viennensis tai Gallia Viennensis (lat. Provincia (Gallia) Viennensis) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti suunnilleen Rhône-joen alueen nykyisessä Ranskassa.[1][2][3]
Viennensiksen provinssi sijaitsi Gallian ja samoin nykyisen Ranskan kaakkoisosassa. Sen länsipuolella sijaitsivat alun perin provinssit Gallia Narbonensis (myöhemmin Narbonensis prima) ja Gallia Aquitania (myöhemmin Aquitania prima), ja pohjoispuolella Lugdunensis prima ja Maxima Sequanorum.[2]
Provinssin itäpuolella sijaitsivat alun perin provinssit Alpes Poeninae et Graiae ja Alpes maritimae.[2] Kun Viennensiksen provinssi jaettiin kahtia, jäljelle jäänyt pienempi Viennensiksen provinssi käsitti aiemman provinssin länsiosan, ja sen itäpuolella sijaitsi uusi Narbonensis secundan provinssi.
Viennensiksen provinssin hallinnollinen keskus oli Vienna (nyk. Vienne).
Viennensiksen provinssin kaupunkeja olivat muun muassa:
|
Viennensiksen alue oli aiemmin osa Gallia Narbonensiksen provinssia. Viennensiksen provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin. Se sai nimensä pääkaupungistaan Viennasta. Viimeistään provinssi on ollut olemassa noin vuonna 314, sillä se maintaan Veronan luettelossa. Saman luettelon mukaan provinssi kuului Viennensiksen diokeesiin.[1][2] 300-luvulta lähtien provinssi kuului Gallian prefektuuriin.
Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Gallian prefektuuriin ja nyt Septem provinciaen diokeesiin. 400-luvun alun Notitia dignitatumissa maaherran virkanimikkeenä esiintyy consularis.[1]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
Gallia comata (Tres Galliae) 50–16 eaa. |
Gallia Belgica 16 eaa.– |
Germania superior n. 83– |
Germania prima | Germania prima | (Alsace ja Rheinland-Pfalz) | |
Sequania | Maxima Sequanorum | (Sveitsi läntinen ja keskinen) | ||||
Germania inferior n. 83– |
Germania secunda | Germania secunda | (Maas-joen alue) | |||
Gallia Belgica | Belgica prima | Belgica prima | (Mosel-joen alue) | |||
Belgica secunda | Belgica secunda | (Belgia ja Pohjois-Ranska) | ||||
Gallia Lugdunensis 16 eaa.– |
Lugdunensis prima | Lugdunensis prima | (Burgundi) | |||
Lugdunensis secunda | Lugdunensis secunda | (Normandia) | ||||
Lugdunensis tertia | (Bretagne) | |||||
Senonia (Lugdunensis quarta) | (Pariisi ja Orléans) | |||||
Gallia Aquitania 16 eaa.– |
Aquitania prima | Aquitanica prima | (Auvergne) | |||
Aquitania secunda | Aquitanica secunda | (Poitou-Charentes) | ||||
Novempopulana | Novempopulana | (Gascogne) | ||||
Gallia transalpina 121–22 eaa. |
Gallia Narbonensis 22 eaa.– |
Narbonensis prima | Narbonensis prima | (Languedoc) | ||
Narbonensis secunda | Narbonensis secunda | (Var, Vaucluse ja Drôme) | ||||
Viennensis | Viennensis | (Rhône-joen alue) | ||||
Selitykset:
|