Vanantaan kartano (ruots. Vånå gård) on yksityisomistuksessa oleva kartano Janakkalassa, Kanta-Hämeessä. Vanantaan kartanon välittömässä naapurustossa on Kiipulan kylä.
Vanantaan kartano (ruots. Vånå gård) on yksityisomistuksessa oleva kartano Janakkalassa, Kanta-Hämeessä. Vanantaan kartanon välittömässä naapurustossa on Kiipulan kylä.
Tilojen historiaa voidaan seurata aina 1500-luvulta, ja ensimmäiset omistajat on mainittu vuodelta 1539. Varsinaisesti kartanon alkuna voidaan pitää Alastalon ja Simolan tilojen muuttumista säterikartanoksi vuonna 1582. Tällöin Maunu Heikinpoika Spåre sai tiloihin oikeuden. Kustaa III:n vallankumouksessa 1772 aateloitu vänrikki Henrik Justander aateloitiin kuninkaalle tekemistään palveluksista 13. syyskuuta 1772, ja hän otti nimekseen Standertskjöld. Vasta hänen aikanaan muodostettiin Vanantaan fideikomissi eli sääntöperintötila, joka periytyisi kokonaisuudessaan suvun vanhimmälle miespuoliselle perilliselle.
Tuore aatelismies Henrik Standertskjöld osti ensiksi Kernaalan kylässä sijainneen Sikalan talon 1786 ja seuraavana vuonna Alastalon tilan 1787, kuitenkin hän ryhtyi systemaattisesti laajentamaan säteriään ja hankki seuraavat tilat: Vanantaan kylästä Sipilan tilasta puolet sekä puolikkaan Pukurin taloa, jonka nimi oli nyt Santala. Kernaalan kylästä hänen ostoksiinsa kuuluivat Isotalo, Sikala, Sipilä, Hofslagars, Nikkilä, Eskola, Mattila sekä Hajala. Melkkolan kylän Uotilan talon hän myös hankki itselleen.
Nykyinen linnaa muistuttava päärakennus on rakennettu vuosina 1900–1901, ja sen arkkitehtuuri muistuttaa ranskalaista barokkia. Sivurakennus on rakennettu vuosina 1911–1912 ja muistuttaa hieman jugendtyyliä. Sivurakennusta muutettiin hieman vuonna 1934. Muut ulkorakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Kartanoa ympäröi 1840-luvulla laajennettu vanha puisto. Vanantaka tarkoittaa nykykielellä ”Vanajan takaista”.
Suurimmillaan Vanantaan kartanon pinta-ala on ollut 4 745 hehtaaria, mutta se on useassa otteessa pienentynyt. Vuonna 1909 muuttiselvennä tilan torppareille 80 hehtaaria Hofslagarsin ja Sipilän tiloista. Lex Kallion perusteella myytiin torppareille loputkin Sipilän ja Hofslagarsin tiloista sekä Uotilan talo Melkkolan kylästä. Vuonna 1927 kaavoitettiin 18 hehtaaria tonttimaaksi Leppäkosken aseman kohdalta. Vanantaan kartanon pinta-ala oli vuonna 1931 yhteensä 2 694 hehtaaria, josta peltoa 325 hehtaaria, puistoa 6,5 hehtaaria ja metsää 2 000 hehtaaria. Siirtoväen asuttamiseen toisen maailmansodan jälkeen luovutettiin Kernaalan kylässä sijainneet talot.
Valtiopäivämies Henrik Carl (Karl) Gustaf August Standertskjöld rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen vuonna 1900–1901, jonka suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Rakennus on Hämeelle ja viereiselle Leppäkoskelle tyypillistä poltettua punatiiltä. Rakennus on saanut vaikutteita ranskalaisesti barokista, jota edusti myös samaan sukuun kuuluneen Hugo Standertskjöldin omistaman Aulangon päärakennus. Rakennukseen tehtiin kolmeen kerrokseen yhteensä 30 huonetta.[2]
Lähelle uutta päärakennusta, alueella sijaitsevaan puistoon entisen päärakennuksen paikalle pystytettiin arkkitehti Max Relanderin piirustusten mukaan ”Huvila”. Tämä rakennettiin vuosina 1911–1912, ja siinä on 14 huonetta. Huvilassa on selkeät jugend-tyylin vaikutteet. Tämä vierastalo oli ajatuksena myös omaksuttu Aulangolta.[2]