Soltsy Сольцы |
|
---|---|
Pyhän Eliaan katedraali. |
|
vaakuna |
|
Soltsy |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Novgorodin alue |
Piiri | Soltsyn piiri |
Ensimmäinen maininta | 1390 |
Kauppalaksi | 1781 |
Kaupungiksi | 1927 |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kaupunki |
– Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 39,84 km² |
Väkiluku (2010) | 10 200 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Soltsy (ven. Сольцы́) on kaupunki, kaupunkikunta ja Soltsyn piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Ilmajärveen laskevan Šelonjoen rannalla 78 kilometriä Novgorodista lounaaseen[1]. Kaupungissa on 10 100 ja kunnassa 10 200 asukasta (vuonna 2010)[2].
Soltsyn kunnan pinta-ala on 39,84 neliökilometriä[3] Se rajoittuu idässä Soltsyn piirin Vybitin, etelässä Gorskojen sekä lännessä ja pohjoisessa Dubrovon maalaiskuntiin[4]. Pinta-alasta 29,7 % on maatalousmaata, 26,1 % asuinaluetta, ja 21,0 % metsää[5].
Kunta sijaitsee Ilmajärven alangon korkeimmalla kohdalla. Sen maisemaa leimaa Šelonjokeen viettävä kumpuileva moreenitasanko, jolla on matalia harjuja. Šelonjokeen laskee Krutets-niminen puro.[6] Kaupungin alueella sijaitseva kivennäisvesilähde on suojeltu luonnonmuistomerkki[7]. Ympäristön tila on tyydyttävä[8].
Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –7,5 °C ja heinäkuun 17,9 °C. Vuotuinen sademäärä on 571 millimetriä.[9]
Soltsyn kuntaan kuuluu kaupungin lisäksi kaksi kylää: Dubets ja Jogolnik[10]. Kaupunkiväestön osuus on 99,3 %[2].
Asukasluvun kehitys
1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
---|---|---|---|---|
9 082[11] | 9 357[12] | 11 672[13] | 11 782[14] | 11 264[15] |
Paikkakunta on saanut nimensä sen lähistöllä sijaitsevista suolalähteistä[16]. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, jolloin paikalla solmittiin Novgorodin feodaalitasavallan ja Pihkovan välinen rauhansopimus[1]. Vuonna 1471 sen lähellä käytiin Novgorodin ja Moskovan ruhtinaskunnan välinen Šelonin taistelu, jonka seurauksena Novgorod menetti itsenäisyytensä ja se liitettiin Moskovan Venäjään. 1700-luvun lopulta lähtien Soltsysta kehittyi Pihkovan läänin Porhovin kihlakuntaan kuulunut pellavakaupan keskus. Vuonna 1781 se sai kauppalan (ven. posad) statuksen.[17] 1800-luvun lopussa siellä oli yli 5 000 asukasta, joista lähes puolet oli vanhauskoisia[18].
Vuonna 1915 paikkakunnalle avattiin paikallisiin kivennäisvesilähteisiin perustunut parantola, joka tuhoutui toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana[17]. Vuonna 1927 Soltsysta tuli kaupunki ja Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuuluneen hallintopiirin keskus. Vuonna 1944 piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen.[19] Neuvostoaikana kaupungissa toimi pellavankäsittelylaitos[20].
Soltsyn kautta kulkee Novgorodin, Porhovin ja Pihkovan välinen maantie A116 sekä Pietarin ja Dnon välinen rautatie. Kaupungista on linja-autoyhteydet piirin kyliin ja Novgorodiin sekä paikallisjunayhteydet Dnohon ja Oredežiin. Soltsyn asemalla pysähtyy myös joukko Pietarista etelään matkaavia kaukojunia. Kaupungin sisällä on kolme linja-autoreittiä.[21] Soltsyn lentotukikohta sijaitsee kolme kilometriä Soltsyn keskustasta koilliseen.[22][23]
Kaupungissa on elektroniikka-, ompelimo-, elintarvike-, kirjapaino- ja puunjalostusteollisuutta[24]. Tärkeimpiin teollisuuslaitoksiin kuuluu muuntajia valmistava Ellipsin tehdas. Elintarviketeollisuutta edustaa muun muassa piirin kulutusosuuskunnan leipätehdas.[25] Kunnassa on kaksi maatalousyritystä, jotka tuottavat maitoa, lihaa ja pellavaa[26].
Soltsyssa toimii viisi lastentarhaa, kolme yleissivistävää koulua, lasten harrastuskeskus, taidekoulu ja ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, nuorisotalo, piirin kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat piirin keskussairaala poliklinikkoineen, vanhainkoti ja sosiaalipalvelukeskus.[27] Paikallislehtenä ilmestyy Soletskaja gazeta[28].
Kaupunki koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä matalista kerrostaloista. Keskusta on säilyttänyt alkuperäisen Šelonjokea myötäilevan suorakulmaisen asemakaavan. Keskustassa on paljon kauppiaiden ja käsityöläisten rakentamia yksi- ja kaksikerroksisia kivitaloja, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Kaupungin pohjoispuolella sijaitsee varuskunta-alue Soltsy-2.[29]
Soltsyn nähtävyyksiä ovat 1700-luvulta peräisin oleva puinen Pokrovan kirkko, vuosina 1824–1825 rakennettu klassistinen pyhän Eliaan katedraali ja vanhauskoisten rukoushuone[30]. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat myös lukuisat vanhat asuin-, liike- ja talousrakennukset[31]. Lähistöllä Vybitin kylässä sijaitsee Vasiltšikovin ruhtinassuvun kartano[30].
Seudun matkailupotentiaali perustuu sen luontoon ja kulttuurihistoriallisiin nähtävyyksiin[32]. Majoitusta tarjoaa Soltsyn keskustassa sijaitseva, tasoltaan vaatimaton hotelli Ujut, joka tunnetaan myös nimellä Šelon[33].
Pääkaupunki: Novgorod
Borovitši • Holm • Malaja Višera • Okulovka • Pestovo • Soltsy • Staraja Russa • Tšudovo • Valdai