Seos on vähintään kahden aineen muodostama yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa yhdisteeksi[1]. Seosten koostumukset eivät ole vakioita. Esimerkiksi messinki on kuparin ja sinkin seos, ja sen koostumus ei ole koskaan tarkalleen sama.

Homo- ja heterogeeniset seokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homo- ja heterogeenisen seoksen välimuoto on kolloidi. Kiinteä aine on kolloidisessa liuoksessa pieninä hiukkasina, jotka eivät näy silmin mutta kuitenkin hajottavat valoa. Jotkut kolloidiseokset ovat vakaita, koska liuottimen ja kolloidin pinnan välille syntyy adheesiovoima. Vakaus saattaa säilyä, jollei kolloideja ole liuoksessa liikaa, jolloin ne pääsevät paakkuuntumaan ja vajoavat pohjalle. Lisäksi saippuat ja puhdistusaineet muodostavat vesiliuoksessa misellejä, joissa voi olla sisällä veteen liukenematonta ainetta. Geelit ovat kiinteitä verkkomaisia rakenteita sisältäviä neste-kiinteä-seoksia, jotka eivät myöskään itsekseen erotu.

Kolloidisia seoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seoksiin liittyvää kemiallista analyysia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia seoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Seokset Opetusministeriö. Arkistoitu 11.10.2009. Viitattu 21.7.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]