Luonnolliset luvut | |
100 ← 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 → | |
Kardinaaliluku | sata |
Järjestysluku | sadas |
Tekijät | 1, 2, 4, 5, 10, 20, 25, 50, 100 |
Alkutekijät | |
Roomalainen numero | C |
Binääriluku | 1100100 |
Oktaaliluku | 144 |
Duodesimaaliluku | 84 |
Heksadesimaaliluku | 64 |
Vigesimaaliluku | 50 |
Sata (100) on luonnollinen luku. Se tarkoittaa kymmentä kymmentä. Sitä edeltää luku 99 ja seuraa luku 101.
Suomeen luvun nimi on lainattu arjalaiskielistä (esimerkiksi sanskritin śatam, avestan satəm), joista sen kantamuotoja on lainattu ehkä useampaankin kertaan suomensukuisiin kieliin jo tuhansia vuosia sitten.
Sanana sata on mielenkiintoinen, koska indoeurooppalaiset kielet jaetaan ns. satem- ja centum-kieliin sen mukaan alkaako sataa tarkoittava sana k-äänteellä kuten latinan centum [ˈken.tum] vai s-äänteellä kuten avestan satəm. Nämä ryhmät ovat muodostuneet alkuperäisen *ḱ-konsonantin muututtua velaariksi tai sibilantiksi. Johtuen myöhemmistä muutoksista kuten k:n muuttumisesta h:ksi germaanisissa kielissä Grimmin lain mukaan ja latinan k:n muuttisesta sibilanteiksi romaanisissa kielissä jako ei aina ole selvä.
SI-järjestelmän sataa tarkoittava etuliite hehto- on peräisin muinaiskreikan sanasta ἑκατόν ([he.ka.tón] 500 eaa. attikalaisella ääntämyksellä).
SI-järjestelmässä lukua 100 vastaa kerrannaisetuliite hehto (h) ja yhtä sadasosaa etuliite sentti (c). Hehto- tai heht-alkuisista yksiköistä ovat kuitenkin yleisesti käytössä vain hehtaari, hehtolitra ja hehtopascal. Monet rahayksiköt jakautuvat sataan pienempään yksikköön – esimerkiksi eurossa samoin kuin dollarissa on sata senttiä, Englannin punnassa on sata penniä (engl. penny, vuodesta 1971). Myös Suomen markassa oli sata penniä.