Lähteet
| ||||||||||||||
Salomon Hanelles, vuoteen 1785 Hannelius (28. heinäkuuta 1771 Ilmajoki − 11. helmikuuta 1843 Ilmajoki) oli suomalainen filosofian maisteri, maanviljelijä ja Suomen ensimmäisen maamiesseuran perustaja.[1]
Salomon Hanellesin vanhemmat olivat Ilmajoen kirkkoherra Salomon Hannelius ja Magdalena Peldan. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1790. Hanelles valmistui filosofian kandidaatiksi 1792 Turun akatemiasta.[1]
Hanelles toimi maanviljelijänä Ilmajoella ja hän omistui siellä Peuralan, Anttilan ja Valkaman tilat. Hän laati säännöt Suomen Talousseuran mallin mukaan Suomen ensimmäiselle maamiesseuralle, Ilmajoen maamiesseuralle ja hän kutsui yhdessä Otto R. Meurmanin, J. G. Toppeliuksen, A. Schöningin ja G. A. Palanderin kanssa koolle seuran perustamiskokouksen, joka pidettiin Ilmajoen Peltoniemessä 11. joulukuuta 1803. Hanelles toimi sitten seuran sihteerinä kymmenen vuoden ajan. Hanelles teki vararikon 1831. Hänet on haudattu Ilmajoen kirkon viereen isänsä rinnalle.[2][1]
Hanelles otti soita viljelykseen ja hän teki viljelykokeita perunalla ja rukiilla. Hän uudisti yhdessä Korven tilan isännän Karl Gustaf Borgemanin kanssa tilojensa palstajaon yhtenäiseksi niin että maanvaihtojen avulla kummankin tilat järjestettiin yhteen lohkoon. Vuonna 1817 Hanelles välitti maamieseuran sihteerinä 542 tynnyriä Vaasan ruista ulkomaille. Hän hankki omistukseensa Jalasjärveltä Koskelan uudistalon sekä Peräseinäjoelta Torpan (Majakankaan) uudistalon, tarkoituksena oli perustaa uudisasukkaiden opastusta varten mallitiloja hallasta kärsineille takamaille.[2]
| ||||||||||||||
