Professori, taiteilija Riitta Nelimarkan ateljee- ja työtilat sekä näyttelygalleria sijaitsevat Loviisan ydinkeskustassa venäläiskaudella rakennetussa patriisilinnassa.Donna est Fragile, 2009.Play begins! Curtain Down!, 2009.Näyte animaatioelokuvasta Seitsemän Veljestä, 1980–2011.
Nelimarkan väitös Taideteollisessa korkeakoulussa koostui kolmesta näyttelystä sekä kirjallisesta osuudesta Self Portrait, Elisen väitöskirja, variaation variaatio. Esitarkastajat puolsivat painatuslupaa äänin 2–1, ja korkeakoulun tutkimusneuvosto myönsi luvan äänin 5–4 (2 tyhjää).[3] Väitöstilaisuudessa vastaväittäjät puolsivat hyväksymistä. Taideteollisen korkeakoulun tutkimusneuvosto kuitenkin päätti hylätä työn äänin 6–2. Vastaväittäjistä toinen, Taneli Eskola, kertoi ymmärtävänsä päätöstä ja piti ratkaisua ainoana järkevänä.[4] Nelimarkka valitti päätöksestä ja tutkintolautakunta kumosi tutkimusneuvoston tekemän päätöksen. Väitöskirja hyväksyttiin helmikuussa 2001 äänin 2–1. Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio esitti, että taiteilijat tulisi vapauttaa kvasitieteellisistä harrastuksista ja että jos taideteollisella alalla tarvitaan tohtorin tutkintoja, ne tulisi suorittaa taiteen ehdoilla.[5]
Nelimarkka julkaisi tapauksesta pamfletin Väitösfarssi – Taistelu hatusta.[6]
Riitta Nelimarkka on professori Eero Nelimarkan pojantytär ja Neles Oy:n perustajan dipl.ins. Antti Nelimarkan tytär. Hän on naimisissa Jaakko Seeckin kanssa, ja heillä on kolme poikaa sekä kuusi lastenlasta. Pojista nuorin on dekkarikirjailija Max Seeck[9].
Suomi
