Pulsa
Pulsan rautatieasema vuonna 2017.
Pulsan rautatieasema vuonna 2017.
Perustiedot
Lyhenne Pl
Rataosa Luumäki–Vainikkala
Ratakilometri 262+492
Sijainti 60°55′38″N, 027°58′23″E
Osoite Pulsan Aseman tie 21, 54390 Pulsa
Kunta Lappeenranta
Avattu 11. syyskuuta 1870
Liikenne
Muut tiedot junakohtauspaikka,
ei kaupallista liikennettä
Asemarakennus
Tyyppi III luokan asema
Suunnittelija Knut Nylander
Materiaali puu
Rakennettu 1870
Ratapiha
Raiteisto pääraide,
sivuraide,
pistoraide
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Kouvolaan
0,0 Lä Luumäki
 Joensuuhun
4,5 Jut Junttola
9,5 Kirvesportti
12,0 Pl Pulsa
16,1 Tni Tani
19,5 Rpo Raippo
 Lappeenrantaan
21,1 Kolo
Seututien 387 alitus
22,5 Si Simola
24,7 Hinnus
26,6 Rik Rikkilä
29,9 Tuhkakangas
31,1 Telkjärvi
31,2 Vnat Vainikkala tavara
32,3 Vna Vainikkala
34,3 Vnar Vainikkala-raja
35,~ Buslovskaja
 Viipuriin
Merkkien selitykset

Pulsan rautatieasema (lyh. Pl) on rautatieliikennepaikka Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin (vuoteen 1966 Lappeen kunnan) alueella Luumäki–Vainikkala-radan varrella. Asema avattiin vuonna 1870 Pietarin radan valmistuttua.[1][2] Asema on peruskorjattu vuonna 1997 ja uudestaan vuosina 2015–2016. Matkustajaliikenne Pulsan asemalle lopetettiin 22. toukokuuta 1977[3].

Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][2]

Pulsan aseman ohi kulkee nykyisin alle viisi junaa vuorokaudessa. Ennen Venäjän vuonna 2022 alkanutta hyökkäyssotaa Pulsan ohitti 25–30 junaa, joista Allegron ja muiden matkustajajunien osuus oli kolmannes. Tuolloin rautatie oli kapasiteettinsa ylärajoilla.

Pulsan asemalla toimivat kahvila, juhla- ja kokouspalvelut, kaksi sisustusliikettä ja aamiaismajoituspalvelu. Pulsan asema on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Etelä-Karjalan vetovoimaisimmista matkailukohteista[4]. Aseman vuotuinen kävijämäärä on vuodesta 2021 alkaen ylittänyt 40 000 henkilöä.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulsan asema perustettiin Lappeenrannan ja Säkkijärven välisen tien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Knut Nylanderin III luokan aseman piirustusten mukaan. Se valmistui viimeistään vuonna 1870, jolloin rataosa avattiin liikenteelle. Rakennusta laajennettiin vuonna 1874 ja uudelleen 1915. Aseman ulkoasu on säilynyt hyvin.[1]

Ennen vuotta 1885 ja Simola–Lappeenranta-radan valmistumista Lappeenrannan kaupunkiin ei mennyt rautatietä lainkaan. Silloin Pulsan asema oli myös kaupunkilaisten käytössä ja asemalta kuljetettiin myös tavaraa Saimaalle.[1] Pulsan asemalla vanhassa aikataulussa on merkitty seuraavaksi asemaksi itään päin Tani, jossa vain kaksi junaa pysähtyi ja kolmas vain tarvittaessa noin seitsemästä henkilöjunasta vuorokaudessa.lähde?

Simola–Lappeenranta-radan valmistuttua vuonna 1885 Pulsan merkitys väheni, ja se alennettiin pian V luokan asemaksi.[1]

Osana valkoisten Viipuri offensiivia 27.–29. huhtikuuta 1918 vapaussodassa käytiin Pulsan asemasta taisteluja. Joutsenon rintaman murruttua valkoiset valtasivat Lappeenrannan ja etenivät maanteitä pitkin Simolan asemalle ja Pulsaan. 27. huhtikuuta valkoiset vapauttivat Simolan katkaisten näin Kymenlaakson punaisten yhteyden Viipuriin. Valkoiset laajensivat katkaisua valtaamalla Pulsan 28. huhtikuuta. 29. huhtikuuta punaiset yrittivät panssarijunan voimin avata radan Viipuriin uudestaan siinä kuitenkaan onnistumatta kärsien raskaita tappioita. Samana aamuna Viipuri oli jo antautunut.lähde?

Henkilöliikenne Pulsassa loppui 22. toukokuuta 1977. Vuosina 1980–1984 Pulsa oli vielä tavaraliikenteen käytössä, mutta sen jälkeen asema on ollut liikenteenhoidollisessa käytössä.[1]

Asema-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemarakennuksen lisäksi Pulsan asema-alueeseen kuuluu useita asuin- ja talousrakennuksia. Yhteensä rautatierakennuksia on noin 20. Lisäksi aseman länsipuolella Latvasen rannalla on pumppuaseman hoitajan asunto ja siihen kuuluvia rakennuksia sekä noin kilometrin päässä sijaitseva ratavartijan pihapiiri. Asemapuistosta on jäljellä pensaita, kuusia, lehmuksia ja jalavia.[2]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 262. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. ↑ a b c Pulsan rautieasema-alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 25.8.2024.
  3. ↑ Liikennepaikat vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 25.8.2024.
  4. ↑ 11 000 turistia matkusti katsomaan syrjäistä asemarakennusta rajan pinnassa – pienet kaupungit juhlivat hienoa kesää, isoille se oli katastrofi

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luokat