Luistimet ovat luistelua varten suunnitellut kengät, joiden pohjissa on tätä tarkoitusta varten terät.
Luistimet ovat luistelua varten suunnitellut kengät, joiden pohjissa on tätä tarkoitusta varten terät.
Manchester Metropolitan -yliopiston tutkimuksen mukaan eteläinen Suomi sopisi parhaiten luistinten keksimisalueeksi. Vanhimmat Pohjois-Euroopasta löydetyt eläimen luista valmistetut luistimet on ajoitettu 5000 vuoden päähän. Luistinten keksimiseen uskotaan johtaneen sen, että ne helpottivat liikkumista ja siten elannon hankkimista. Federico Formentin ja Alberto Minettin johtaman tutkimusryhmän mukaan Suomen asukkaat pystyivät hyödyntämään keksintöä pitkään muita paremmin hyväkseen.[1]. Tulos perustuu matemaattiseen malliin, jonka mukaan Suomen oloissa luusta tehtyjen luistinten käyttö vähentää energiankulutusta 10 %. Norjassa vastaava säästö on 3 % ja Ruotsissa, Saksassa sekä Alankomaissa alle prosentti. Väitettä tukee myös se, että eteläisessä Suomessa on tiheimmin järviä sadan neliökilometrin alueella. Tuolloin luistimilla olisi liikuttu eteenpäin sauvojen avulla. Luistimilla ei potkittu vauhtia. Museoviraston mukaan Suomesta ei tiettävästi kuitenkaan ole löydetty kivikautisia luistimia.[2]
Brittiläisen tietosanakirja Encyclopædia Britannican mukaan luistelu keksittiin todennäköisimmin Skandinaviassa noin 1 000 eaa.[3] Luistimien terät valmistettiin hirven, härän, poron tai muiden eläinten luista. Tarkalleen ei tiedetä, koska metallinen terä tuli luistimiin, mutta varhaiset alankomaalaiset piirrokset kuvaavat metalliterällä varustettuja luistimia.[3] 1800-luvun loppuun mennessä luistimissa oli puiset jalansijat, joihin oli kiinnitetty metalliset terät, sekä nahkaiset kiinnitysremmit. Luistinta kehitti merkittävästi yhdysvaltalainen E. W. Bushnell vuonna 1850, jolloin hän esitteli ensimmäisenä kokoteräksiset luistimet. Taitoluistimien kärjessä olevat piikit kehitettiin vuoden 1900 jälkeen. Piikit auttavat tiettyjen hyppyjen tekemisessä.[3]
Toistaiseksi ei ole kyetty selittämään, miksi luistimet toimivat. Yleinen luulo on, että luistelu on mahdollista, koska luistimien terä aiheuttaa jäähän paineen, jonka ansiosta jään sulamispiste alenee ja jää sulaa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei paine kasva niin suureksi että se alentaisi jään sulamispistettä tarpeeksi. Toinen selitys on, että terän ja jään välinen kitka sulattaa jään hetkeksi ja luistimet liikkuisivat sulan vesipatsaan päällä.
Lawrencen yliopiston emeritusprofessori Robert M. Rosenbergin Physics Today -lehteen vuoden 2005 joulukuussa kirjoittaman artikkelin mukaan jään pinnan molekyylit voivat väreillä, sillä niiden yläpuolella ei ole jäätyneitä molekyylejä, jotka pitäisivät ne paikoillaan. Rosenbergin teorian mukaan jään pinnan liukkaus johtuu sen väreilevistä molekyyleistä, jotka käyttäytyvät nesteen tavoin.
Luistimia on eri tarkoitukseen erityyppisiä:
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luistin Wikimedia Commonsissa