Kim Borg (7. elokuuta1919Helsinki – 28. huhtikuuta2000 Humlebæk, Tanska) oli suomalainen oopperalaulaja (basso), säveltäjä ja lauluprofessori.[1] Borgia pidetään yhtenä aikansa arvostetuimmista suomalaistaiteilijoista. Borg käytti värikästä ja syvää bassoaan erittäin intensiivisesti, väkevästi eläytyen. Lisäksi hänessä oli todellista lavakarismaa, mikä olikin yksi hänen suosionsa salaisuuksista.lähde?
Elämä
Kim Borgin isä oli arkkitehti Kaarlo Borg. Hänen veljiään olivat sisustusarkkitehti Olli Borg ja musiikkituottaja Jaakko Borg. Borg valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1946, mutta sen jälkeen hän keskittyi laulu- ja musiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiassa. Luonteeltaan leikkisä ja räiskyvä Borg kutsui itseään taustaansa viitaten ”ikuiseksi teekkariksi”.lähde? Borg toimi myös jonkin aikaa ammattimaisena valokuvaajana sekä jatkosodassa TK-komppanian valokuvaajana.[2]
Läpimurtonsa Borg teki Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa vuonna 1952. Vuonna 1959 hän esiintyi ensimmäisenä suomalaisena mieslaulajana arvostetussa New YorkinMetropolitanissa. Hänet palkittiin vuonna 1962 Pro Finlandia -mitalilla. Borg lopetti aktiivisen laulajanuransa jo 1960–1970-luvun taitteessa ja toimi sen jälkeen Kööpenhaminan kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun professorina 1972–1989. Hän opetti laulu-uralle aikovia omassa televisio-ohjelmassaan Suomessa.
Suurelle yleisölle Kim Borgin nimi lienee tutuin elokuvasta Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984). Opettaessaan tennistä everstin tyttärelle (Hannele Lauri) Uuno (Vesa-Matti Loiri) toteaa, että "ei kukaan ole Kim Borg syntyessään" sekoittaen näin Kim Borgin ja tennispelaaja Björn Borgin toisiinsa.
Sävellykset
Kolme laulua sopraanolle ja pianolle tai orkesterille Oiva Paloheimon runoihin, op. 1 (1948)
Lapsi ja kuolema
Suviyö
Satu
Itäkarjalaisia lauluja keskimatalalle äänelle ja 10 soittimelle, op. 2 (1952)
Itköy neitšoi
Baju baju
Ruskei neitšoi
Två miniatyrer för basbaryton, klarinett och piano, op. 3 (1953)
Pärlan
Till dina läppar
Zwei Stimmungsbilder für Altstimme, Harfe und Horn, op. 4 (1954)
Ihr Wandergefährten
Nachtstück
Ylioppilaslauluja mieskuorolle, op. 5 (1960)
Juomalaulu
Serenadi
Marssi
Kaksi orkesterilaulua matalalle äänelle Oiva Paloheimon runoihin, op. 6 (1961)
Korallisaari
Lampaanpolska
Neljä vakavaa laulua [[Uuno Kailas| Uuno Kailaan] runoihin keskimatalle äänelle ja jousiorkesterille, op. 7 (1963)`
Pyramidilaulu
Viulu
Riemulaulu
Suomalainen rukous
Jousikvartetto, op. 8 (1968)
Variazioni för sopran och kammarorkester, op. 9 (1968)
Viihdelauluja bassolle, kolmelle pasuunalle, tuuballe ja jousille, op. 10 (1968)
Pieni juomalaulu
Koskenkorvan jenkka
Wanha walssi
Un voyage gastronomique, suite sans gout pour mézzo-sopra et orchestre, op. 11 (1971) (Sovitus bassolle ja orkesterille 1981)
Thème – Kalakukko – Köttbullar – Rakørret – Rødgrød – Eisbein – Leg of Mutton – Chateaubriand – Gazpacho andaluz
Tre romanser för tenor (1981) (salanimellä O. Carlson)
Sjömannen vid avresan
Demanten på marssnön
Marssnön
Lisäksi useita orkestrointeja sekä kansanlaulusovituksia.
Bibliografia
Suomalainen laulajanaapinen (1972 Kirjayhtymä, 1999 ja 2019, 100-vuotissyntymäpäivän erikoispainos, Suomen musiikkikirjastoyhdistys)
Muistelmia (1992 WSOY)
Diskografia
Tässä ovat vain ne julkaisut, joissa Kim Borg on ainoa laulaja, muut on listattu kirjan Muistelmia liitteenä.
Kim Borg singt Lieder und Balladen (1953-1956 Deutsche Grammophon, Michael Raucheisen, piano)
Musorgski: Lieder und Tänze des Todes (1956 Archiv, Erik Werba, piano) (Sävellykset Modest Musorgski)
Kim Borg singt Lieder von Jean Sibelius (1957 Deutsche Grammophon, Erik Werba, piano) (Sävellykset Jean Sibelius)
Brahms: Vier ernste Gesänge – Schubert: Gesänge des Harfners – Wolf: Michelangelo-Lieder (1958 Deutsche Grammophon, Erik Werba, piano) (Sävellykset Johannes Brahms, Franz Schubert ja Hugo Wolf)
Musorgski: Songs (1961 Supraphon, Alfréd Holeček, piano, Symfonický orchestr Českého rozhlasu, johtajina Alois Klima ja Zdeněk Chalabala) (Sävellykset Modest Musorgski)
Portrait of a singer – Laulajan muotokuva (1963 Deutsche Grammophon, Erik Werba, piano, useita orkestereita)
Hengellisiä lauluja ja virsiä 1-2 (1964 Musiikki Fazer, Arne Bertelsen, urut)
Kim Borg singt russische Opernarien (1963 Deutsche Grammophon, Berliner Rundfunk-Sinfonie-Orchester, johtajana Horst Stein)
Les plus beaux airs de basse – Great bass arias (1994 Polygram France, useita eri orkestereita)
Songs and Arias (1994 Fazer Music, Erik Werba ja Michael Raucheisen, piano, useita orkestereita, johtajina Arthur Rother ja Horst Stein)
Immortal recordings 1952–1954 (2005 Fuga & 2013 Finlandia Classics, [[Erik Werba)), Hans Altmann, Klaus Billing ja Michael Raucheisen, piano, Hjalmar Jensen ja Mogens Wöldike, urut, eri orkestereita, johtajina Arthur Rother ja Kai Mortensen)
Kim Borg singt Lieder von Yrjö Kilpinen (2007 Deutsche Grammophon, Pentti Koskimies, piano) (Sävellykset Yrjö Kilpinen)
The Opera Album (2008 Fuga, eri orkestereita, johtajina Ferdinand Leitner ja Arthur Rother)
The Lied Album (2015 Finlandia Classics, Erik Werba ja Robert Levin, piano)
Suomalaisia lauluja (2015 Finlandia Classics, Pentti Koskimies, piano ja Kjell Olsson, piano)
Salanimet
Carlson O.
Martini Carlo
Poro Timo
Tähtinen Hj
Lähteet
↑Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 27–29. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.