| Karl Schwarzschild | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1873 Frankfurt am Main, Saksan keisarikunta |
| Kuollut | 11. toukokuuta 1916 Potsdam, Saksan keisarikunta |
| Kansalaisuus |
 Saksalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Münchenin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Hugo von Seeliger |
| Instituutti |
Wienin yliopisto Göttingenin yliopisto Potsdamin observatorio |
| Oppilaat |
Alfred Brill Arnold Kohlschütter Albert von Brunn |
| Tutkimusalue | Fysiikka, tähtitiede |
| Tunnetut työt |
Mustien aukkojen ennustaminen Schwarzschildin säde |
|
Tähtitieteilijä Martin Schwarzschild on hänen poikansa |
|
Karl Schwarzschild (9. lokakuuta 1873 – 11. toukokuuta 1916)[1] oli saksalainen matemaatikko, fyysikko ja tähtitieteilijä. Hänet tunnetaan parhaiten työstään yleisen suhteellisuusteorian ja astrofysiikan parissa. Hän ratkaisi ensimmäisenä Einsteinin yhtälöiden tarkat ratkaisut vain muutama viikko sen jälkeen kun Einstein oli julkaissut ne.[2] Schwarzschildin laskut ennustivat mustien aukkojen olemassaolon.[2]
Schwarzschild syntyi Frankfurt am Mainissa vuonna 1873. Hänen vanhempansa olivat Henrietta Sabel ja Moses Martin Schwarzschild. Varakkaaseen juutalaiseen perheeseen kuului hänen lisäkseen neljä poikaa ja yksi tyttö. Perheen kanssa asuivat yhdessä myös muutamia taiteesta - lähinnä musiikista ja maalauksista - kiinnostuneita sukulaisia. Schwarzschildista tuli sukunsa ensimmäinen tieteilijä.[1]
Schwarzschild kävi koulua Frankfurtin juutalaisessa koulussa kunnes täytti 11 vuotta ja jatkoi opintojaan frankfurtilaisessa lukiossa. Näihin aikoihin hän kiinnostui tähtitieteestä. Hän alkoi säästää taskurahansa erilaisia välineitä varten, jotta voisi itse rakentaa kaukoputken. Karlin isällä oli filantropisen akatemian professorin J. Epsteinin kanssa läheinen ystävyyssuhde. Epstein omisti myös oman observatorion ja tätä kautta Schwarzschild tutustui Epsteinin poikaan Paul Epsteiniin, joka oli Karlia kaksi vuotta vanhempi.[1] Epsteinistä ja Schwarzschildista tuli hyvät ystävät ja he harrastivat yhdessä tähtitiedettä. Schwarzschild oppi samalla soveltavampaa matematiikkaa Epsteiniltä. Epsteinin ansiosta hän kiinnostui entistä enemmän tähtitieteestä. Jo 16-vuotiaana, opiskellessaan yhä lukiossa, hän julkaisi kaksi artikkelia kaksoistähtien radoista.[3][1] Artikkelit julkaistiin saksalaisessa Astronomische Nachrichten -lehdessä.
Schwarzschild opiskeli vuodet 1891–93 Strasbourgin yliopistossa, jonka jälkeen hän siirtyi Müncheniin. Siellä hän sai tohtorin arvon Hugo von Seeligerin ohjaamana vuonna 1896 Henri Poincarén teorioiden tutkimisesta. Hän työskenteli vähän aikaa Wienissä observatoriolla ja vuonna 1901 hänet nimitettiin professoriksi Göttingeniin, jossa hän pääsi työskentelemään kuuluisien tiedemiesten, kuten Hermann Minkowskin ja David Hilbertin, kanssa. Kahdeksan vuoden jälkeen hän siirtyi Potsdamiin observatorion johtajaksi ja vuodesta 1912 hän oli Preussin tiedeakatemian jäsen. Göttingenin aikanaan hän kehitti menetelmiä tähtien magnitudien mittaamiseksi valokuvista.[3] Hän tutki myös spektroskopiaa ja säteilyn vaikutusta tähtien energian kuljetuksessa.lähde?
Schwarzschild liittyi Saksan armeijaan vapaaehtoisena ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Schwarzschild palveli sekä itärintamalla että länsirintamalla ja hänet ylennettiin tykistön luutnantiksi. Venäjällä palvellessaan vuonna 1915 hän kirjoitti yhteensä kolme tieteellistä artikkelia. Kaksi niistä käsitteli suhteellisuusteoriaa ja niissä hän ratkaisi Einsteinin kenttäyhtälöt yksittäisen massapisteen tapauksessa ja johti arvon mustan aukon säteelle, joka tunnetaan Schwarzschildin säteenä.lähde?
Schwarzschild kuoli vain 42-vuotiaana, ollessaan uransa huipulla. Varhaisen kuolemansa takia hän ei saanut kovinkaan paljoa huomionosoituksia, mutta hän kuului kuitenkin Göttingenin tiedeseuraan, Saksan tiedeakatemiaan sekä ulkomaalaisena jäsenenä Royal Astronomical Societyyn. Schwarzschildille on myös myönnetty postuumeja huomionosoituksia.lähde?
| ||||||||||||||||||||||
