Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa, toimittajaa ja tuottajaa. Teollisuusneuvos Kari Kallosesta on eri artikkeli.
Kirjailija Kari Kallonen teoksensa julkaisutilaisuudessa Hotel Kämpissä vuonna 2016.

Kari Kallonen (s. 11. marraskuuta 1960[1] Tampere[2]) on suomalainen Vanhassa Raumassa asuva tietokirjailija, päätoimittaja ja aikaisemmin myös musiikkituottaja.

Kallonen on kirjoittanut yhdessä Petri Sarjasen kanssa 1997–1999 ilmestyneen kolmiosaisen Lauri Törnin elämäkertasarjan (Leijonamieli, Purppurasydän, Ristiretki). Hän kuului myös Joint Task Force Full Accounting -osaston suomalais-amerikkalaiseen 56. retkikuntaan, joka löysi ja tutki Törnin helikopterin onnettomuuspaikan Vietnamin viidakossa. Uusimmassa elämäkerrassa Kallonen tarkistaa tutkijoiden aikaisemmin esittämät väitteet ja käy läpi muun muassa korkeimman oikeuden jäsenen Jussi Tapanin analyysin Törnin epätietoisuutta herättäneestä sotilasarvon menetyksestä. Tutkimuksen mukaan Törnille palautui automaattisesti sotilasarvo hänen saatuaan tuomiostaan presidentin armahduksen vuonna 1948.[3]

Tuotantoon kuuluvat lisäksi elämäkerrat salakuljettaja Algoth Niskasta sekä Marskin ritarista ja maailmanmestarista Olavi Alakulpista. Sotahistoriassa hänen erikoisalaansa ovat Suomen ja länsivaltojen väliset suhteet, ja teos suomalaisista sotilaista Vietnamin sodassa sai eri medioissa julkisuutta.[4] Teokseen Tähtilippu talvisodassa sisältyy Kallosen ulkoasiainministeriön arkistosta tekemä kirjelöytö, jossa talvisodan aikainen ulkoministeri Väinö Tanner kirjoittaa Suomen Berliinin-lähetystöön Mannerheimin puolesta viestin, jonka mukaan ylipäällikkö kieltäytyi ottamasta talvisotaan saksalaisia kansallissosialisteja ulkomaisina vapaaehtoisina.[5] Partisaanisota-teoksessa puolestaan onnistuttiin nimeämään Karjalan kansallisarkiston dokumenttien avulla lukuisia suomalaisia, jotka kuuluivat neuvostopartisaaneihin. [6]

Kari Kallonen on erikoistunut myös Ranskan muukalaislegioonassa palvelleiden suomalaisten sotilaiden kohtaloihin ja on kirjoittanut aiheesta ainoan kattavan tietokirjan. [7] Nykyinen yritysjohtaja Rauno Juhola palveli nuorena legioonalaisena 13. puoliprikaatin riveissä Djiboutissa, kun hän päätyi Operaatio Turkoosin sotilaana komennukselle keskelle Ruandan kansanmurhaa vuonna 1994. Kallonen ja Juhola matkasivat keväällä 2023 takaisin Ruandaan ja seurasivat reittejä, joita suomalainen kulki aikoinaan legioonan partiomatkoilla. [8]

Kallonen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1979 Sammon lukiosta ja opiskeli sen jälkeen kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.[9] Hän on myös tehnyt University of Northamptonin MBA-koulutukseen liittyvän tutkimuksen suomalaisen digitaalisen median erityisistä mahdollisuuksista.[10] Kallonen aloitti toimittajan uransa Tamperelainen-lehdessä ja työskenteli mainostoimittajana Lehtimiehet-Yhtymän palveluksessa. Vuonna 1991 hän siirtyi Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n palvelukseen – sittemmin Otavamediaan – jossa hän toimi muun muassa Seura-, Hymy- ja Viva-lehdissä toimituspäällikkönä. Vuodesta 2016 Kallonen on työskennellyt uutismedia Päivän Lehden päätoimittajana.[9] Hänen puolisonsa on Vanhan Rauman kirjakauppias Päivi Luosma.[2]

Kallonen on myös säveltänyt ja sanoittanut musiikkia sekä kääntänyt englanniksi kappaleiden sanoituksia. Hänellä on North & South -niminen levy-yhtiö[2].

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kallonen revontuli.net. Kustannusosakeyhtiö Revontuli. Viitattu 7.6.2019.
  2. a b c Algoth Niska toi Kari Kallosen Raumalle, Raumalainen.fi 17.10.2012
  3. Korkeimman oikeuden tuomari panee pisteen pitkälle kiistalle: päätös viedä Lauri Törnin upseerinarvo oli juridisesti mitätön Iltalehti.fi. 9.5.2019. Viitattu 29.6.2019.
  4. Vietnamin sodassa oli mukana myös suomalaisia miehiä ts.fi. Viitattu 18.5.2017. [vanhentunut linkki]
  5. Yllättävä kirjelöytö: Näin Mannerheim torjui natsit Suomenkuvalehti.fi. 23.9.2016. Viitattu 18.5.2017.
  6. Synkkä luku sotahistoriassa – Kari Kallosen uutuuskirja Partisaanisota selvittää vaietun tosiasian: partisaanijoukoissa oli myös suomalaisia LS24. 15.10.2022. Viitattu 15.12.2022.
  7. Simola, Seppo: Suomalaisia oli muukalaislegioonassa jo talvisodan aikaan – Kari Kallosen uutuus käsittelee aihetta 25.11.2020. Reserviläinen. Viitattu 15.11.2023.
  8. Kuvaja, Joanna: Miljoonaomaisuuden tehnyt Rauno Juhola koki laman, Ruandan kansanmurhan kauhut ja Monacon loiston – kertoo tarinansa nyt ensimmäistä kertaa Viiden jälkeen. 11.06.2023. MTV Uutiset. Viitattu 15.11.2023.
  9. a b Päivän Lehti on uusi riippumaton uutismedia Päivän Lehti. Viitattu 18.5.2017.
  10. Pohjoinen & Etelä Media Company Oy northandsouth.fi. Viitattu 14.3.2022.