| Jens Johansson | |
|---|---|
 Jens Johansson Ilosaarirockissa 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. marraskuuta 1963 |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | power metal, neoklassinen metalli, fuusiojazz |
| Soittimet | koskettimet |
| Yhtyeet | Stratovarius, Dio, Rainbow |
| Levy-yhtiöt | Century Media Records |
| Aiheesta muualla | |
| www.panix.com/~jens | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jens Ola Johansson[1] (s. 2. marraskuuta 1963 Tukholma) on ruotsalainen kosketinsoittaja.
Johansson on ruotsalaisen pianisti Jan Johanssonin poika. Hän sai klassisen koulutuksen pianoon ja tutustui myöhemmin kosketinsoittimiin. Vuonna 1982 Johansson liittyi ruotsalaiseen metalliyhtyeeseen nimeltä Silver Mountain. Seuraavana vuonna hän muutti kitaristi Yngwie Malmsteenin mukana Yhdysvaltoihin. Johansson levytti ja konsertoi Malmsteenin kanssa vuoteen 1989 asti, jonka jälkeen tiet Malmsteenin kanssa erosivat ja Johansson liittyi yhtyeeseen Dio. Vuonna 1994 Johansson haki Dream Theaterin kosketinsoittajaksi yhtyeen etsiessä korvaajaa Kevin Moorelle, mutta häntä ei valittu.[2] Vuodesta 1995 asti hän on ollut suomalaisen metalliyhtye Stratovariuksen jäsen.
Pääyhtyeidensä ohessa Johansson on levyttänyt myös lukuisia fuusiojazz-levyjä, joista useimmilla on mukana myös hänen veljensä, muun muassa HammerFall-yhtyeessä soittanut rumpali Anders Johansson. Projekteja ovat olleet muun muassa Heavy Machinery, jossa oli mukana englantilainen kitaristi Allan Holdsworth, ja basisti Jonas Hellborgin kanssa tehty materiaali. Lisäksi veljekset ovat äänittäneet Johansson- tai The Johansson Brothers -nimillä useita eri tyylisiä albumeja.
Lisäksi Johansson on äänittänyt yhden pianosoololevyn, Ten Seasonsin. Hän on usein myös vieraillut muiden yhtyeiden albumeilla; hän esimerkiksi soitti kosketinsoitinsoolot Sonata Arctican Winterheart’s Guild -albumille, kun yhtye oli ilman kosketinsoittajaa tehdessään kyseistä albumia.
Johanssonin soitossa tunnistettavin piirre on pehmeä analogisyntetisaattori-soolosoitin, joka on rakennettu päällekkäisistä eri oktaaveissa ja hieman eri vireessä soivista saha-aalloista ja ohjattu säröefektin läpi. Monet nykyiset metallimusiikin kosketinsoittajat jäljittelevät soolosoittimissaan tätä ääntä.
Johanssonin soololinjoissa kuuluu läpi heavy-perinteen lisäksi sekä klassinen barokkimusiikkiperinne että jazz-perinne. Erityyppisten asteikkojen ja soinnun sisäisten kadenssien käyttäminen soololinjan materiaalina on harvinaisempaa puhtaasti heavy-perinteeseen pohjaavien muusikoiden soitossa. Johanssonia pidetään laajalti yhtenä kosketinsoitinmaailman kärkinimistä ja lukuisat muusikot jäljittelevät hänen soittoaan.
|
|---|
| Studioalbumit | |
|---|---|
| Livealbumit |
|
| Kokoelmat |
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
