Jaama/Kingisepp Ки́нгисепп |
|
---|---|
![]() Jaaman kaupunkikuvaa. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla |
|
![]() ![]() Jaama/Kingisepp |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
Piiri | Jaaman piiri |
Perustettu | 1384 |
Väkiluku (2010) | 48 667 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 188485[1] |
Suuntanumero(t) | +7 81375[2] |
Jaama eli Kingisepp[3] (ven. Ки́нгисепп, Kingisepp) on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjoen varrella 138 kilometriä Pietarista lounaaseen.[4] Asukkaita kaupungissa on 48 700 henkeä (vuonna 2010).[5]
Novgorodilaiset rakensivat vuonna 1384 Laukaanjoen rannalle kivisen linnoituksen, joka sai nimekseen Jam tai Jama (ven. Ям, Яма).[6] Vuosina 1395 ja 1444–48 linnoitus torjui ruotsalaisten ja Liivinmaan saksalaisten hyökkäykset.[4]
Jaama oli 1400–1500-luvulla tärkeä kauppapaikka ja Novgorodin Vatjan viidenneksen Jaaman kihlakunnan keskus. Ruotsalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1583, mutta Täyssinän rauhassa se palautui Venäjälle.[6]
Alue siirtyi uudelleen Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617.[6] 1630-luvulla Jaamaan perustettiin luterilainen seurakunta, ja seuraavalla vuosikymmenellä siellä toimi myös lastenkoulu.[7]. Kirkkoherranvirka ja koulu lakkautettiin ilmeisesti jo vuonna 1654[8] Jaaman linna räjäytettiin vuonna 1681.[4]
Venäjä valtasi Jaaman suuressa Pohjan sodassa vuonna 1703, minkä jälkeen Pietari I antoi sille uuden nimen Jamburg (ven. Ямбург). Vuodesta 1708 lähtien alue kuului ruhtinas Aleksandr Menšikoville, jonka karkotuksen jälkeen se palautui valtiolle.[6] Vuosisadan alkupuolella seudulle syntyi lasiteollisuutta.[4] Vuonna 1784 Jaamasta tuli samannimisen kihlakunnan hallintokaupunki.[6] 1700–1800-lukujen vaihteessa kaupungin lähelle perustettiin saksalaisia siirtokuntia (inkerinsuomeksi kalanistoja).
Jaama oli 1900-luvun alussa hiljainen maaseutukaupunki.[4] Vuonna 1922 se nimettiin Kingiseppiksi virolaisen kommunistijohtajan Viktor Kingisseppin mukaan.[6] Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupungin. 1960-luvun alusta lähtien Jaama kehittyi voimakkaasti laajojen fosforiittiesiintymien hyödyntämisen ansiosta.[4][9]
Jaama on Jaaman piirin alainen kaupunkikunta. Varsinaisen kaupungin lisäksi siihen kuuluu Porhovan kalaniston kylä (ven. Порхово, Porhovo).[6] Kunta rajoittuu koillisessa Opoljan, kaakossa Pustoperän ja lännessä Suuren-Lutskan maalaiskuntiin. Jaaman kaupunginosia ovat muun muassa Kaskolovka, Lesopirssa (Лесобиржа, Lesobirža) ja Lutskan kalanisto (Новый Луцк, Novyi Lutsk).[10]
Kaupunginhallinnon päämies on Jelena Antonova.[11]
Jaaman läpi kulkee Pietarin ja Tallinnan välinen eurooppatie (M11, E20) ja rautatie. Kaupungista on kaukojunayhteys Tallinnaan ja Pietarin kautta Moskovaan. Linja-autoyhteydet esimerkiksi Pietariin ovat melko hyvät, mutta lähijunavuoroja ajetaan vain yksi edestakainen vuoro päivässä.[12][13][14]
Seudun tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat fosforilannoitteita ja rehufosfaattia valmistava[15] sekä lasipakkauksiin erikoistunut Veda-Pak. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta.[16]
EuroChemin omistama Fosforit sijaitsee kaupungin länsipuolella Suuren-Lutskan maalaiskunnan alueella[17]. Lannoitetehtaan jätealueelta Laukaanjokeen valuva fosfori on yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia.[18]
Jaaman kaupunkikuva edustaa etupäässä sodanjälkeistä teollista arkkitehtuuria. 1700-luvun lopulla puretusta linnoituksesta on säilynyt vallien ja muurien jäännöksiä. Kauppatorilla on kaksi 1800-luvun alun kauppahallirakennusta ja 1836 rakennettu maneesi.[4] Huomattavin nähtävyys on vuonna 1783 valmistunut Antonio Rinaldin suunnittelema barokkityylinen pyhän Katariinan kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on tuhoutunut[19].
Kaupungissa on kulttuuritalo, lasten musiikki- ja taidekoulut sekä nuorisoteatteri.[20] Vuonna 1910 rakennetussa kauppaoppilaitoksen rakennuksessa toimii Jaaman piirin ja kaupungin historiaa esittelevä kotiseutumuseo.[21] Laukaanjoen toisella puolella sijainneen Romanovkan kartanon tiluksilla on viehättävä puistoalue.[22]
Vuonna 1995 Jaamaan perustettiin Inkerin kirkon seurakunta,[6] ja kaupungissa toimii myös Inkerin Liiton paikallisosasto[23].
Jaaman suomalainen ystävyyskaupunki on Raisio.[24][25] Jaamasta on kotoisin muun muassa 1900-luvun vaihteen merkittävänä julkisena vaikuttajana tunnettu Grigori Petrov ja sittemmin myös useita tunnettuja urheilijoita, kuten jalkapalloilija Aleksandr Keržakov.
|