Hymni (kreik. hymnos) on juhlallinen liturginen laulu tai ylistyslaulu tai -virsi.

Hymnejä ei alun perin otettu mukaan läntisen, katolisen kirkon jumalanpalveluskaavaan. Niitä kuitenkin laulettiin aamu- ja iltarukouksien yhteydessä seurakunnissa ja luostareissa.

Kreikankielinen hymnirunoilija Efraim Syyrialainen (k. 373) toi hymneihin rakenteen, jossa iskullinen sävel vastaa korollista tavua. Läntisen kirkon piirissä Milanon piispa Ambrosiuksen vaikutuksesta psalmeja ja hymnejä alettiin laulaa seurakunnissa. Neli-iskuista ja nelipolvista jambia kutsutaan Ambrosiuksen mitaksi.

Idän kirkossa hymnejä esitettiin vuorolauluna. Tällöin kanttori huolehti esilaulajan tehtävistä. Lännen kirkossa hymnejä alettiin laulaa antifonisesti; vuorotellen esim. kahden kuoron välisena lauluna ja lopuksi lauloivat kaikki Gloria Patri -säkeistön. Hymnit olivat latinankielisiä, sillä jumalanpalvelukset pidettiin latinaksi.^[1] Monet hymnit on vuosisatojen aikana muokattu virsiksi.

• Aurelius Amrbosius (n.340-397)
  • Veni Redemptor gentius (Suomen ev. lut. kirkon virsikirjan virsi 16 ”Jeesus Kristus meille nyt”)
  • Deus Creator omnium (virsi 549 ”Isämme, kiitos päivästä”)
• Aureius Prudentius (348-413)
  • Iam moesta quisesce (virsi 242 ”Jo vaietkoon vaikerrus, itku”)
• Venantius Fortunatus (535-609)
  • Vexilla Regis prodeunt (virsi 72 ”Nyt liehuu viiri kuninkaan”, Cantemus, katolinen laulukirja laulu 98 ”Kuninkaan liput liehuvat”)
  • Pane lingua gloriosi (virsi 93 ”Nouse mieli, käänny kieli”, Cantemus, katolinen laulukirja 107 ”Risti yksin uskollinen”)
• Hrabanus Maurus (n. 776-856)
  • Veni, Creator Spiritus (virsi 111 ”Tule, Pyhä Henki luoksemme”)

• Ad coenam egni providi (Suomen ev. lut. kirkon virsi 95 ”Te kristityt, nyt juhlikaa”; Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 465 ”On pääsiäinen koittanut”)
• Aurora lucis rutilat (Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 466 ”Te kristityt, nyt juhlikaa”)
• Christe qui lux est et die (Suomen ev. lut. kirkon virsi 550 ”Oi Kristus, kirkaa aamunkoi”)
• Conditor alme siderum (Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 422 ”Oi Luoja taivaan tähtivyön”: Cantemus, katolinen laulukirja laulu 31 ”Oi Luoja taivaan tähtien”)
• Jesu dùlcis memòria (Suomen ev. lut. kirkon virsi 226 ”On autuas, ken Jeesusta”, 300 ”Jeesuksen muisto, ihana”)
• O quanta qualia (Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 641 ”On sapatti niin suuri”)
• O Christe sol justitiae (Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 497 ”Tee, Jeesus, yksi päivän”)
• Salve Regina (Suomen ev. lut. kirkon virsi 937 ”Ole tervehditty tääll”ä; Cantemus, katolinen laulukirja laulu 205 ”Oi terve, äiti armoisa”)
• Te Deum laudamus (Suomen ev. lut. kirkon virsi 320 ”Sinua, Jumala” 321 ”Sinua, Jumalaa”, 802 ”Sinua, Jumala me kiitämme”, 901 ”Luoja, Isä, sinulle”)
• Urbs beata Jerusalem (Ruotsin kirkon virsikirjan virsi 640 ”Jerusalem kaupungeista rauhan maja”, Cantemus, katolinen laulukirja laulu 246 ”Taivaallinen Jerusalem”)
• Veni Sancte Spiritus (Suomen ev. lut. kirkon virsi 112 ”Tule, Pyhä Henki luokemme”)
• Veni, veni Immanuel (Suomen ev. lut. kirkon virsi 933 ”Oi saavu jo, Immanuel”, Cantemus, katolinen laulukirja laulu 31)

Auktoriteettitunnisteet Kansalliset Espanja Saksa Israel Tšekki 2 Muut Historical Dictionary of Switzerland