Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Ashenfelter vuonna 1952. | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Helsinki 1952 | 3 000 m esteet |
Horace Ashenfelter III (23. tammikuuta 1923 Collegeville, Pennsylvania – 6. tammikuuta 2018[1]) oli yhdysvaltalainen estejuoksija ja olympiavoittaja.
Ashenfelterin ennätys 3 000 metrin esteissä ennen Helsingin olympiakisoja 1952 oli vaatimaton 9.06,4. Hän voitti alkueränsä uudella ennätyksellään 8.51,0. Loppukilpailussa neuvostoliittolaiset Mihail Saltikov ja Vladimir Kazantsev vetivät alusta lähtien kaikkien aikojen kovinta vauhtia. Viimeisessä kaarteessa Ashenfelter ohitti ennakkosuosikki Kazantsevin tekemällä nopean riuhtaisun. Loppuaika oli nopein estejuoksussa koskaan saavutettu, 8.45,4. Tulos jäi hänen uransa parhaaksi. Virallista maailmanennätystä siitä ei tullut, koska IAAF alkoi hyväksyä estejuoksun maailmanennätyksiä vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Ashenfelter oli jälleen mukana olympialaisissa Melbournessa 1956, mutta hän karsiutui alkuerissä.
Vuosina 1949–1959 Ashenfelter oli FBI:n agentti, ja sen jälkeen hän toimi myyntimiehenä jalometalliteollisuudessa.[2] Harjoituksensa hän pääsi tekemään kotinsa lähellä olleessa puistossa yleensä vasta iltamyöhällä töiden jälkeen. Olympiavoiton jälkeen vitsailtiin, että hän on ainoa amerikkalainen vakooja, jota on kehuttu siitä, että hän antoi venäläisen ajaa itseään takaa.
Ashenfelter vietti eläkepäiviään New Jerseyssä. Pennsylvanian osavaltionyliopiston sisäratahalli on nimetty hänen mukaansa.[3] Vuonna 2012 hänet lisättiin Philadelphia Sports Hall of Fame -kunniajäseneksi.[3][4]
1900: 2 500 m estejuoksu: George Orton & 4 000 m estejuoksu: John Rimmer | 1904: 2 590 m estejuoksu: Jim Lightbody | 1908: 3 200 m estejuoksu: Arthur Russell | |
3 000 m estejuoksu: 1920: Percy Hodge | 1924: Ville Ritola | 1928: Toivo Loukola | 1932: 1936: Volmari Iso-Hollo (kahdesti) | 1948: Tore Sjöstrand | 1952: Horace Ashenfelter | 1956: Chris Brasher | 1960: Zdzisław Krzyszkowiak | 1964: Gaston Roelants | 1968: Amos Biwott | 1972: Kip Keino | 1976: Anders Gärderud | 1980: Bronisław Malinowski | 1984: Julius Korir | 1988: Julius Kariuki | 1992: Matthew Birir | 1996: Joseph Keter | 2000: Reuben Kosgei | 2004: Ezekiel Kemboi | 2008: Brimin Kiprop Kipruto | 2012: Ezekiel Kemboi | 2016: Conseslus Kipruto | 2020: Soufiane El Bakkali |
|