| Helmi Krohn | |
|---|---|
 Kirjailija, suomentaja Helmi Krohn |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. lokakuuta 1871 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 18. lokakuuta 1967 (95 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, kääntäjä |
| Vanhemmat | Emma ja Julius Krohn |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Helmi Anni Krohn (vuosina 1891–1913 Setälä; 31. lokakuuta 1871 Helsinki – 18. lokakuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja.[1]
Helmi Krohn oli laaja-alainen kirjoittamisen ammattilainen; hän aloitti uransa kääntämällä Burnettin teoksen Pikku Lordi ja hänen käännösuransa kasvoi useaan sataan niteeseen. Lisäksi hän oli toimittaja, päätoimittaja, kriitikko, lastenkirjailija, romaanikirjailija, esitelmöijä, elämäkertojen, tietoteosten ja matkakirjojen kirjoittaja. Krohn oli naimisissa kielitieteilijä E. N. Setälän kanssa vuosina 1891–1913, jona aikana käytti sukunimeä Setälä. Hänestä tuli suurperheen äiti, ja hänen neljästä lapsestaan kaksi (Salme Setälä ja Annikki Setälä) olivat muun ammatillisen toimensa ohella myös kirjailjoita, Vilho Setälä esperantisti ja valokuvaaja, Sirkka Setälä sairaanhoitaja. Krohnin laaja ja monipuolinen kirjallinen työ jäi jossakin määrin hänen puolisonsa sekä hänen tunnetumpien sisarustensa professori Kaarle Krohnin ja kirjailija Aino Kallaksen varjoon. Helmi Krohn teki ajassaan poikkeuksellisen ratkaisun erotessaan puolisostaan 1911 ja elättäessään sen jälkeen itsensä ja tyttärensä kirjallisella työllään.[2][3][4]
Krohn kirjoitti uransa alkuvaiheessa toimittajan ja kääntäjän työn ohessa romaaneja, kunnes kääntyi enemmän elämäkertakirjoittamisen puolelle 1910-luvun alussa. Esikoisromaaninsa hän kirjoitti salanimellä Anni Kurki, muut romaanit Helmi Setälän nimellä. 1910-luvun alusta teokset ovat Helmi Krohnin nimellä. Hän oli lastenkirjallisuuden pioneeri niin kääntäjänä, lastanlehtien toimittajana kuin kirjailijana. Hän suomensi yli kolmisensataa teosta, joista osa on lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja (esimerkiksi F. H. Burnettin Pikku lordi, Tuhannen ja yhden yön tarinoita, Grimmin veljesten Lasten ja kotisatuja, Hilma Pylkkänen esikoisteos Saimi Tervola sekä Kiplingin Intian viidakoista I–II). Osa Krohnin teoksista on julkaistu nimellä Helmi Setälä, osa nimimerkillä Anni Kurki.
Krohn toimi Valvoja-lehden toimittajana vuodesta 1897 1910-luvulle, lastenlehti Pääskysen päätoimittajana vuosina 1907–1934,[1] Valvoja-lehden päätoimittajana vuosina 1909–1910 ja kulttuurilehti Otavan päätoimittajana vuosina 1912–1919.
Krohn sai Aleksis Kiven palkinnon vuonna 1924.
Helmi Krohnin elämäntyöstä merkittävä osa liittyi spritualismin edistämiseen. Usean vuosikymmenen henkisen etsinnän jälkeen hän löysi spiritualismin henkiseksi kodikseen 1929 Lontoosta ja teki sen jälkeen spiritualismia tunnetuksi Suomessa kääntämällä alan englanninkielistä kirjallisuutta ja luomalla kansainvälisiä yhteyksiä. Hän perusti Suomen Spiritualistisen seuran 1946 ja toimi meediona. Krohn halusi käyttää termiä spiritualismi eikä spiritismi, koska koki että se oli saanut Suomessa negatiivisen kaiun ja liittyi alhaisiin henkiyhteyksiin. Spiritualismi piti Krohnin käsityksen mukaan sisällään kanavoinnin, selvänäkemisen ja aineellistumisen. Helmi Krohn oli saanut vaikutteita maailmankatsomukseensa teosofiasta: hän uskoi, että Jeesus oli ihminen, joka oli käynyt hakemassa oppia idästä ja oli samalla tavalla täydellinen kuin esimerkiksi Buddha.[5][6][7]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmi Krohn Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
