Alkuperäiset sopimusasiakirjat.

Geneven sopimukset ovat joukko sodassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua sääteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Vuonna 1864 solmittiin Punaisen Ristin perustajan Henri Dunantin aloitteesta Genevessä sopimus, joka koski haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden huoltoa. Sitä on täydennetty ja laajennettu uusilla sopimuksilla vuosina 1906, 1929 ja 1949. Toisen maailmansodan jälkeen sopimukset koottiin neljäksi yleissopimukseksi.[1]

Nykyisin voimassa olevat Geneven sopimukset ovat vuodelta 1949 ja niihin ovat sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Geneven sopimukset sisältävät määräyksiä siitä, miten haavoittuneita kohdellaan niin maalla kuin merellä, mitkä ovat sotavankien oikeudet sekä määräyksiä siviiliväestön suojelusta sodan aikana. Vuonna 1977 allekirjoitettiin vielä kaksi ns. lisäpöytäkirjaa, jotka koskevat muun muassa väestönsuojelua ja valtioiden sisäisiä aseellisia konflikteja. Geneven sopimuksissa määritellään myös punaisen ristin, punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tunnukset, jotka ovat kansainvälisiä suojamerkkejä.[1]

Sisältö

Geneven sopimukset muodostuvat neljästä konventiosta. Ensimmäinen konventio käsittelee loukkaantuneiden ja sairaiden asemaa. Toinen konventio käsittelee laivaston loukkaantuneita ja sairaita sekä haaksirikkoutuneita. Kolmas konventio käsittelee sotavankien asemaa ja luettelee heidän oikeutensa. Neljäs konventio käsittelee siviilien suojelua sodan aikana.

Geneven sopimuksissa on lisäksi kolme protokollaa. Ensimmäinen protokolla käsittelee aseellisten konfliktien uhrien asemaa ja laajentaa suojaa rasistisia hallintoja vastaan. Toinen protokolla käsittelee ei-kansainvälisiä asellisia konflikteja. Kolmas protokolla sisältää eräitä lisämääräyksiä.[1]

Periaatteet

Lääkintä- ja avustustoiminta on puolueetonta ja sitä pitää suojella. Kuva Suomen Punaisen Ristin ajoneuvosta.
Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus valvoa Geneven sopimusten periaatteiden toteutumista. Kuva Jugoslavia-tuomioistuimen istunnosta.

Geneven sopimusten yleiset periaatteet ovat seuraavat:[1]

Geneven sopimuksissa määritellyt tunnukset

Seuraavat merkit on tunnustettu kansainvälisesti suojeltaviksi lääkintähuollon suojamerkeiksi Geneven sopimuksissa:

Törkeät rikkomukset

Geneven sopimuksien törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi (P1/85/5). Yksinkertaistettuna näitä ovat:

Sopimukset

Suomi on hyväksynyt Geneven sopimukset (yhdellä varaumalla), ja ne löytyvät valtiosopimustietokannassa (FINLEX):

Sopimusten kunniaksi julkaistuja postimerkkejä

Geneven sopimukset - Suomen postilaitoksen vuonna 1964 julkaisemat merkit:

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 119. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
  2. Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta FINLEX. 7. marraskuuta 2008. Helsinki. Viitattu 13.3.2010.

Aiheesta muualla