GCC | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Kehittäjä | GNU-projekti |
Kehityshistoria | |
Ensijulkaisu | 23. toukokuuta 1987[1] |
Vakaa versio | 14.1 ()[2] |
Tiedot | |
Ohjelmistotyyppi | ohjelmointikielen kääntäjä |
Alusta | alustariippumaton |
Lisenssi | GNU GPL |
Aiheesta muualla | |
Verkkosivusto | |
Versiohallinta |
GNU Compiler Collection (yleensä GCC) on GNU-projektin kehittämä kääntäjien kokoelma. Se on Free Software Foundationin vapaata ohjelmistoa, ja julkaistu GNU GPL:n ja osin LGPL:n alaisuudessa. GCC on GNUn kehitysympäristön tärkein osa ja vapaiden Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien vakiokääntäjä ja usein hyödynnetty myös kaupallisten kehitysympäristöjen kanssa.
GCC:n alkuperäinen nimi oli GNU C Compiler ja se osasi kääntää vain C:tä. Nyttemmin GCC osaa kääntää myös C++:a, Fortrania, Adaa, Objective-C:tä, Go:ta ja D:tä.[3][4] Java-kääntäjä on poistettu GCC:stä versiosta 7 alkaen.[5] Varhainen tuki Rust-kielelle on lisätty joulukuussa 2022, mutta tuki ei ole vielä täysin valmis GCC version 13 julkaisuun mennessä.[6][7] Modula-2-kielen tuki on lisätty kehitysversioon joulukuussa 2022.[8]
Richard Stallman aloitti GCC:n kehityksen. GCC oli aluksi kirjoitettu Pastel-kielellä, joka oli Pascal-kielen murre.[9] Jotta kääntäjä saatiin kevyemmäksi ja helpommin käännettäväksi Len Tower ja Stallman kirjoittivat sen uudelleen C-kielellä.[9][10] Ensimmäinen beetaversio julkaistiin 22. maaliskuuta 1987 ja 1.0 julkaistiin 23. toukokuuta.[11][1] Ensimmäinen C++:aa kääntänyt versio, 1.15.3, julkaistiin 18. joulukuuta samana vuonna.[1]
Vuonna 1997 ryhmä kehittäjiä, jotka kyllästyivät GCC:n hitaaseen kehitykseen ja suljettuun kehitysryhmään, muodosti projektin nimeltä EGCS (Experimental/Enhanced GNU Compiler System), joka otti mukaan ominaisuuksia eräistä GCC:n epävirallisista muunnoksista, kuten Fortran 77 -kääntäjän, IBM:n kehittämän Haifa-optimoijan ja Pentium-optimoinnin. Myöhemmin Free Software Foundation lopetti oman GCC 2.x:n kehityksensä ja EGCS:sta tuli virallinen GCC huhtikuussa 1999.[12]
GCC:n versio 4.2.1 oli viimeinen, joka julkaistiin GPL-lisenssin versiolla 2. Myöhemmät versiot käyttävät lisenssin versiota 3.[13]
GCC:n toteutusta on muutettu C-kielestä C++:n alijoukolle: tavoitteena on säilyttää yhteensopivuus edeltävään versioon sekä mahdollisuus kääntää GCC muilla kääntäjillä.[14]
Versio 7.1 lisää tuen C++17-standardin kaikille ominaisuuksille.[15]
GCC sisältää useita edustaosia (engl. front end) eri kieliä varten ja taustaosia (engl. back end) kohdesuorittimia varten.[16][17][18] GCC käyttää käännöksen aikana kolmea välikieltä: GENERIC, GIMPLE ja RTL. GENERIC on kielestä riippumaton muoto, jota jokainen edustaosa tuottaa. GCC:n välivaihe (engl. middle end) käsittelee GIMPLE-välikieltä, jossa jokaisessa ilmaisussa voi olla enintään kolme operandia. GIMPLE:stä tehdään SSA-muoto, johon sovelletaan ohjelman optimointia, ja muunnetaan takaisin GIMPLE-muotoon taustaosaa varten.[19][20][21][22][23] SSA-muoto (Static Single Assignment) on tarkoitettu tietovuon ja ohjelman ohjausvuon optimointiin.[24][25] RTL (Register Transfer Language) on lähellä varsinaista käskyä ja viimeinen välikieli käännöksessä.[26]
GCC sisältää tuen C-kielen eri standardiversioille sekä GNU-laajennuksille kieleen: versiossa 12.2.0 oletuksena käytössä on gnu17
-versio (C18 GNU-laajennuksilla).[27] C90-versio on tuettu teknisien korjausten kanssa (Technical Corrigenda, 1994 ja 1996) ja vuonna 1995 julkaistu laajennettu versio (Amendment 1). C99-versio on tuettu teknisien korjauksien kanssa (2001, 2004 ja 2007). C11-versio on tuettu ja C17-version korjauksien kanssa.[27] Kääntäjässä on myös useita laajennuksia, jotka eivät ole mukana ISO-standardissa.[28]
C++-kielen versiot C++98, C++11, C++14, C++17 ja C++20 ovat tuettuja.[27]
Objective-C versio 1.0 on tuettu, jonka lisäksi joukko 2.0:n ominaisuuksia on tuettu. Lisäksi Objective-C++ on tuettu.[27]
Go-kielen Go 1 -versio on tuettu GCC:n versiosta 4.7.1 lähtien.[27]
GCC tukee D 2.0 -kieltä.[27]
GCC:tä voidaan käyttää ristiinkääntäjänä, jolloin käännösympäristönä voi olla eri alusta kuin varsinainen kohdealusta.[29] Kohde voi olla esimerkiksi pelikonsoli (kuten PlayStation 2).[30][31]
GCC on kehitetty ja tukee pääasiallisesti POSIX-yhteensopivia alustoja (Linux ja muut Unixin kaltaiset käyttöjärjestelmät), mutta se on siirretty myös useille muille alustoille.[32][33] GCC:stä on julkaistu epävirallisia käännöksiä muun muassa AIX, HP-UX, DOS (DJGPP), macOS ja Microsoft Windows (MinGW ja Cygwin) -alustoille.[34] Apple poisti vaiheittain kaikki GNU GPL -lisensoidut ohjelmistot OS X -käyttöjärjestelmästä (nykyisin nimellä macOS) ja on ottanut käyttöönsä LLVM:n.[35][36][37]
GCC:n kohdesuorittimet versiosta 4.3 lähtien:
Vähemmän tunnettuja suorittimia joita tuetaan vakiojulkaisussa:
Lisää suorittimia tuetaan versioissa, joita ylläpidetään erillään GNU-projektin versiosta: