Euroopan aluekehitysrahasto (lyh. EAKR) on Euroopan unionin rakenne- ja investointirahasto, joka keskittyy kaikkien EU:n alueiden ja kaupunkien sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseen.[1]
Rahaston kautta pyritään vahvistamaan vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sen perustavoitteena on korjata jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välisiä epätasapainoja koko unionissa. EAKR:n kautta tehtävät investoinnit pyrkivät luomaan älykkäämpää, vihreämpää, yhteenliitettympää ja sosiaalisempaa Eurooppaa, joka on lähempänä kansalaisiaan.[2]
Rahasto keskittyy erityisesti kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden rakenteelliseen mukauttamiseen, taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen sekä kestävän kehityksen ja ympäristöhaasteiden edistämiseen.[1]
EAKR keskittyy vuosina 2021–2027 useaan avainalueeseen.[2] EAKR:n päämäärät vuosille 2021–2027 sisältävät Euroopan tekemisen kilpailukykyisemmäksi ja älykkäämmäksi innovoinnin, digitalisaation ja pk-yritysten tukemisen kautta. Se pyrkii myös mahdollistamaan vihreämmän, vähähiilisen siirtymän kohti sopeutuvaa ja hiilineutraalia Eurooppaa sekä tekemään Euroopasta yhteenliitetymmän lisäämällä liikkuvuutta.[1]
Temaattisen keskittämisen mekanismi ohjaa jäsenvaltioita ja alueita keskittämään rahoituksensa kahteen päätoimintapoliittiseen tavoitteeseen:[2]
Lisäksi, alueellisen kehitystason mukaan:
Kaikki alueet ja jäsenvaltiot myös investoivat vähintään 8% määrärahoistaan kaupunkikehitykseen, toteutettuna paikallisten kehityskumppanuuksien kautta käyttäen monipuolisia välineitä. Tämä lähestymistapa vahvistaa kaupunkialueiden kestävää kehitystä ja parantaa elämänlaatua kaupungeissa.[2]
EAKR pyrkii myös osoittamaan 30 prosenttia kokonaisrahoituksestaan ilmastotavoitteisiin.[2]
EAKR:n rahoittamat ohjelmat jaetaan yhteistyössä Euroopan komission, jäsenvaltioiden sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken. Jäsenvaltiot ovat vastuussa hankkeiden valinnasta ja päivittäisestä hallinnoinnista.[2]
EAKR:n tukemissa toiminnoissa voi hyötyä laaja kirjo erilaisia osapuolia, mukaan lukien paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, valtiosta riippumattomat järjestöt sekä pk-yritykset ja muut yritykset.[1]