Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa ja kirjailijaa. Näyttelijästä katso artikkeli Emil Saarinen (näyttelijä). August Emil Saarinen (synt. Mickelson, ent. Salminen, 16. lokakuuta 1879 Korpilahti – 19. marraskuuta 1956 Parkano) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1918 ja 1922–1929.[1] Sisällissodan aikana hän toimi punaisten Tampereen vankilan johtajana ja kuului punakaartin pohjoisrintaman esikuntaan.[2] Saarinen tunnetaan myös näytelmäkirjailijana.
Elämä
Saarisen vanhemmat olivat työmies Herman Mickelson ja Eva Stina Lyhtman.lähde? Hän kävi alkeiskoulua Jyväskylässä ja oli kolme vuotta suutarinopissa Suomessa ja ulkomailla. Useissa ammateissa työskenneltyään Saarinen toimi vuodesta 1906 lähtien Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin sosialidemokraattisen piirin puhujana, piirisihteerinä ja toimitsijana.[3] Hän oli myös sanomalehdentoimittajana. Saarinen oli poliittisista syistä vangittuna sisällissodan jälkeen 1918–1919.[1]
Saarinen oli SDP:n kansanedustajana 1910–1918 ja 1922–1929 edustaen Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuoden 1925 presidentinvaaleissa ja kuului Pienviljelijäin Liiton hallitukseen.[1]
Emil Saarinen kirjoitti teoksen Suomen punakaarti salanimellä ”Arvid Luhtakanta”. Hän kirjoitti myös salanimillä ”Amalia Lehtonen” ja ”Emil Muuratsalo”.[4]
Teokset
Omalla nimellä:
- Viisasta puhetta pienviljelijäkysymyksestä, kirjasessa Pakinaa pienviljelijöille; kirjoittanut Mikko. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1931
- Pellonpään Eenokin sopankeitto: vuoropuheluilveily; kirjoittanut A. L. Pienviljelijäjuhlien ohjelmisto 1932. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1932
Nimimerkillä Amalia Lehtonen:
- Vaaliliitosta tuli naimaliitto: ilveily 1 näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 2. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1925
- Kun pussinpohjalla käytiin oikeutta: ilveily 1 näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 3. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1925
- Vuosisadan taitteessa: huvinäytelmä 1 näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 4. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1925
- Raippalan herra ja hänen torpparinsa: yksinäytöksinen ilveily. Seuranäytelmiä n:o 5. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1926, 2. painos 1932
- Kolmas kohtaus: maatalousaiheinen pila. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1928
- He vihdoinkin osasivat oikeaan: osuustoiminta-aiheinen farssi 3:ssa näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 13. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1929
- Pahanhengen peijaiset: maatalousaiheinen farssi kahdessa kuvaelmassa. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1929
- Mitä merkitsee työväestön osallistuminen matkailuun?: tarkoitettu työväenjärjestöille, niiden toimihenkilöille sekä järjestyneelle työväestölle ja asianharrastajille. Hämeen työväen matkailijayhdistyksen lentolehtinen n:o 1. Hämeen työväen matkailijayhdistys, Tampere 1930
- Iltamien ja näyttämöiden ohjelmistoa; toimittanut Amalia Lehtonen. Emil Saarinen, Hämeenlinna 1931
- Tutkinto: vuorokeskustelunäytelmä 1:ssä näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 21. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1931
- Juoppohullu: yhteiskunnallinen kuvaelma. Seuranäytelmiä n:o 22. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1931
- Taskisen Ville ja Eva-Stiina: vuorosanailu; kirjoittanut A. L. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1939
- Villen viisaus: ilveily vuoropuhelun muodossa. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1939
Nimimerkillä Arvid Luhtakanta:
Nimimerkillä Emil Muuratsalo:
- Työväestö keinottelun uhrina eli Myöhäinen laukaus: näytelmä kahdessa näytöksessä. Seuranäytelmiä n:o 8. Hämeen kansa, Hämeenlinna 1926 (julkaistu Finna.fi-tietokannan mukaan sekä nimellä Emil Muuratsalo että nimellä Amalia Lehtonen)
