DLR eli Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus (Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt e.V. eli DLR) on sekä Saksan avaruusjärjestö että ilmailun ja avaruustekniikan tutkimuslaitos.
DLR:in pääkonttori on Kölnissä. Organisaatiossa työskentelee 5 100 ihmistä 31 eri instituutissa. DLR:llä on toimistot Brysselissä, Pariisissa ja Washington D.C.:ssä. Vuonna 2011 DLR:n kansallinen budjetti oli 242 miljoonaa euroa ja lisäksi sen kautta budjetoitiin ESAan 714 miljoonaan euroa. [1]
DLR on Saksan siiviiliavaruusohjelman hallinto. Se edustaa Saksaa esim. ESAssa ja sen kautta maksetaan pääosa Saksan jäsen- ja ohjelmamaksuista ESAaan. Se myös rahoittaa Saksan osallistumiset NASAn jne. avaruusohjelmiin.
Avaruustoiminnassa DLR on myös kaukokartoitustutkijataho. Sen ZKI-yksikkö eli ”Zentrum für satellitengestützte Kriseninformation”[2] on satelliittidataan perustuva kriisinhallintayksikkö, joten DLR on myös turvallisuusalan toimija avaruustoiminnassaan.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DLR oli vuodesta 1969 nimeltään Deutsche Forschungs- und Versuchsanstalt für Luft- und Raumfahrt (DFVLR). DFVLR syntyi, kun yhdistettiin Aerodynamische Versuchsanstalt (AVA), Deutsche Versuchsanstalt für Luftfahrt (DVL) ja Deutsche Forschungsanstalt für Luftfahrt (DFL). Vuonna 1972 siihen liittyi Gesellschaft für Weltraumforschung (GfW). Vuonna 1989 DFVLR sai nykyisen nimensä Deutsche Forschungsanstalt für Luft- und Raumfahrt (DLR). Vuonna 1997 Deutschen Agentur für Raumfahrtangelegenheiten (DARA) yhdistettiin DLR:ään ja DLR:n aukikirjoitettu muoto muuttui muotoon Deutsches Zentrum für Luft-und Raumfahrt.
2000-luvun alussa DLR liittyi Helmholtz-Gemeinschaft Deutscher Forschungszentren-tutkimusorganisaation jäseneksi (HGF), mihin kuuluu muun muassa Fraunhofer-tutkimuslaitos.
Vuonna 2010 DLR on yksi EU-alueen harvoista avaruus- ja ilmailutekniikkaa kehittävistä organisaatioista, jonka budjettia ei leikattu vuonna 2008 alkaneen laman tukitoimien aikaansaaman valtionvelan vähentämiskeinona.[4] Vuonna 2011 DLR:n kansallinen avaruusbudjetti on 242 miljoonaa euroa ja sen kautta panostetaan ESAan 714 miljoonaan euroa. [1]
Toimipaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Berliini, Adlershofin kaupunginosa
- Planeettatutkimuksen instituutti (Institut für Planetenforschung)
- Optische Informationssysteme
- Liikennetekniikan tutkimus (Institut für Verkehrsforschung)
- Cluster Angewandte Fernerkundung
- Institut für Antriebstechnik
- Projektträger im DLR - Informationstechnik
- Institut für Faserverbundleichtbau und Adaptronik
- DLR School Lab Berlin-Adlershof, DLR:ään kuuluva koulu
- Bonn[5]
- Kansainväliset suhteet-toimisto
- EUREKA/COST-toimisto EUREKA COST (Arkistoitu – Internet Archive)
- Braunschweig
- Virtausmekaniikan ja aerodynamiikan instituutti (Institut für Aerodynamik und Strömungstechnik)
- Institut für Faserverbundleichtbau und Adaptronik
- lennonjohdon instituutti (Institut für Flugführung)
- Institut für Flugsystemtechnik, lentotekniikan instituutti
- Institut für Verkehrsführung und Fahrzeugsteuerung, liikennetekniikan instituutti
- Göttingen
- Aerodynamiikan ja virtausmekaniikan instituutti (Institut für Aerodynamik und Strömungstechnik)
- Institut für Aeroelastik, aeroelastiikan instituutti
- Institut für Antriebstechnik - Abt. Turbinentechnologie, voimalaiteinstituutti, turbiiniteknologiat
- tuulitunnelit
- DLR School Lab Göttingen, DLR:ään kuuluva koulu
- Köln[6]
- Saksan avaruusjärjestön pääkonttori
- n. 1 500 henkilöä
- voimalaitetutkimus
- ilmailu- ja avaruuslääketiede
- avaruusalusten testilaitokset, astronauttikoulutus
- materiaalitutkimus
- aurinkoenergiatutkimus
- simulaatio- ja ohjelmistotekniikka
- Lampoldshausen
- Institut für Raumfahrtantriebe, Rakettimoottori-instituutti
- Außenstelle des Instituts für Technische Physik
- Oberpfaffenhofen
- Saksan avaruusalusten lennonjohtokeskus, GSOC)
- Deutsches Fernerkundungsdatenzentrum
- Institut für Hochfrequenztechnik und Radarsysteme
- Institut für Kommunikation und Navigation
- Institut für Physik der Atmosphäre, ilmakehätutkimus
- Institut für Robotik und Mechatronik, robotiikan tutkimus
- Stuttgart
- Institut für Verbrennungstechnik, palamistutkimuksen instituutti
- Institut für Technische Thermodynamik
- Institut für Technische Physik
- Institut für Fahrzeugkonzepte
- Institut für Bauweisen- und Konstruktionsforschung
Johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DLR:n ylimmät johtajat ovat[7]
- Professori Johann-Dietrich Wörner (pääjohtaja)
- Professori Klaus Hamacher (varapääjohtaja)
- Tohtori Gerd Gruppe (avaruuslennot)
- Professori Rolf Henke (ilmailu)
- Professori Hansjörg Dittus (avaruustutkimus ja -teknologia)
- Professori Ulrich Wagner (energia ja liikenne)
Huhtikuussa 2011 avaruushallinnon johtoon noussut Gerd Gruppe oli aiemmin ollut 20 vuotta Baijerin osavaltion hallinnossa.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b https://archive.today/20120526063101/http://www.spacenews.com/civil/110204-german-missions-dlr-plan.html
- ↑ http://www.zki.dlr.de/article/881
- ↑ http://www.spacemart.com/reports/Center_For_Satellite_Based_Crisis_Information_ZKI_Gets_New_Web_Portal_999.html
- ↑ http://www.bbc.co.uk/news/10271637
- ↑ http://www.dlr.de/dlr/en/desktopdefault.aspx/tabid-10253
- ↑ http://www.dlr.de/dlr/en/desktopdefault.aspx/tabid-10258/314_read-220#/gallery/2797
- ↑ Der Vorstand des DLR DLR. Viitattu 19.11.2014.
- ↑ http://www.spacedaily.com/reports/Gerd_Gruppe_Takes_Office_As_Director_Of_DLR_Space_Administration_999.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]