Altain aluepiiri Алтайский край |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Aluepiirin sijainti Venäjällä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Federaatiopiiri | Kaukoitä |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Barnaul |
Pinta-ala | 167 996 km² |
Väkiluku (2010) | 2 419 755 [1] |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | RU-ALT |
UTC+7 (MSK+4)
|
Altain aluepiiri (ven. Алта́йский край, Altaiski krai) on hallinnollinen alue Venäjän federaatiossa, Etelä-Siperiassa Ob-joen latvoilla. Sen naapureina ovat pohjoisessa Novosibirskin alue, koillisessa Kemerovon alue ja idässä Altain tasavalta sekä etelässä ja lounaassa Kazakstan. Alueen vesistöistä mainittakoon Objoki ja Teletskojejärvi.
Altain aluepiiri perustettiin 1937. Vuoristo-Altain autonominen alue kuului Altain aluepiiriin vuoteen 1992 asti, jolloin siitä tuli Altain tasavalta.
Teollisuudenaloista tärkeimmät ovat koneenrakennus-, metallinjalostus-, kemian-, petrokemian-, kaivos- ja elintarviketeollisuus sekä sähköenergian tuotanto.lähde? Kaivosteollisuus tuottaa erilaisia malmeja, kultaa, elohopeaa, tavallista ja glaubersuolaa. Alueella viljellään leipäviljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkia, pellavaa, rehuviljaa, perunaa ja vihanneksia. Lisäksi harjoitetaan karjataloutta, turkistarhausta, turkismetsästystä ja mehiläistenhoitoa.
Suurin osa asukkaista on venäläisiä, joita on 93 % alueen väestöstä. Merkittäviä vähemmistöjä ovat saksalaiset (3 %) ja ukrainalaiset (2 %). Suurin kaupunki on pääkaupunki Barnaul (586 200 as.). Muita suuria kaupunkeja ovat Bijsk (225 300 as.) ja Rubtsovsk (165 100 as.).
Hallinnollisesti Altain aluepiiri jakaantuu 59 piiriin ja 11 kaupunkialueeseen.[2] Aluepiiriä johtaa "Hallinnon päämies" ja paikallishallinnollinen toimielin on nimeltään Lakiasäätävä kokous.
|
|
|
|
|
|