Perinteinen englantilaistyylinen aamupala

Aamiainen eli aamupala on päivän ensimmäinen ateria. Se nautitaan yleensä pian heräämisen jälkeen.

Erityyppisiä aamiaisia

Suomalainen aamiainen

Suomalaisia aamiaissuosikkeja.

Suomessa aamiaiseen on kuulunut perinteisesti viljatuotteita kuten leipää tai puuroa sekä maitotuotteita, leikkeleitä tai kananmuna. Marjojen, vihannesten ja hedelmien syönti aamiaisella alkoi yleistyä 1900-luvun toisella puoliskolla. Juomana voi olla esimerkiksi kahvia, teetä, maitoa, tuoremehua tai kaakaota.

Lähes 70 % suomalaisista ilmoitti syövänsä aina aamiaista vuonna 2014 tehdyssä kyselytutkimuksessa. 75 % söi aamiaisella leipää, 45 % jogurttia ja 36 % puuroa.[1] Suurin osa vastaajista käytti alle viisi minuuttia aamiaisen valmistamiseen[2].

Englantilainen ja irlantilainen aamiainen

Pääartikkeli: Englantilainen aamiainen

Klassiseen englantilaiseen aamiaiseen kuuluu muun muassa munia eri muodoissa, paistettua pekonia, paahtoleipää, teetä tai kahvia. Usein tarjotaan myös paistettuja herkkusieniä, paistettuja tomaatteja ja valkeita papuja tomaattikastikkeessa.

Irlantilainen aamiainen muistuttaa muuten englantilaista, mutta tarjolla on myös kaurapuuroa maidon, voin ja siirapin kera.

Mannermainen aamiainen

Hotellitermi mannermainen aamiainen (engl. continental breakfast) sisältää voisarven ja marmeladia, ehkä myös juustoa, sekä kahvia tai teetä.

Amerikkalainen aamiainen

Amerikkalainen aamiainen voi sisältää pekonia, kinkkua, kananmunaa, makkaraa, hedelmiä, muroja ja kahvia sekä amerikkalaisia pannukakkuja vaahterasiirapin kera.[3]

Hotelliaamiainen

Brasilialaisen hotellin aamiaisnoutopöytä.

Aamiainen on hotelliravintoloiden merkittävimpiä palvelumuotoja, joka viikonpäivästä riippuen tarjoillaan yleensä kello 7:n ja 11:n välillä. Aamiaisen hinta voi vaihdella melko paljon ja riippuu esimerkiksi hotellin yleisestä hintatasosta ja aamiaisen monipuolisuudesta. Suomessa aamiainen sisältyy yleensä hotellihuoneen hintaan.

Aamiainen voidaan jaotella tarjoilutavan perusteella noutopöytäaamiaiseen, pöytään tarjoiltavaan aamiaiseen ja huoneaamiaiseen. Näistä yleisin on noutopöytäaamiainen, jossa asiakas voi itse koota haluamansa aamiaisen tarjolla olevista tuotevaihtoehdoista. Huoneaamiainen sen sijaan on melko harvinainen, ja yleensä siitä peritään lisämaksua.

Myös hotelleissa aamiainen voidaan jaotella myös sisältönsä mukaan esimerkiksi suomalaiseen, englantilaiseen, mannermaiseen ja amerikkalaiseen aamiaiseen. Nämä aamiaistyypit eroavat toisistaan sisällöllisesti, vaikka niistä löytyykin usein samojakin tuotteita, kuten leipää, tuoremehua, kahvia ja hedelmiä.

Aamupalan vaikutukset oppimiseen

Saksalaisessa Ulmin yliopistossa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan aamupalan vaikutus oppimiseen ei ole yksiselitteinen. Päivän ensimmäisen aterian laiminlyöminen vaikuttaa eri tavalla tyttöihin ja poikiin. Tyttöjen tarkkaavaisuus ei välttämättä kärsi, vaikka aamupala jäisi syömättä. Tutkimukseen osallistui 103 iältään 13–20-vuotiasta nuorta ja siinä selvisi, että pojilla aamupalan puuttuminen voi johtaa pahantuulisuuteen ja visuaalisen muistin huonontumiseen. Tytöillä samaa vaikutusta ei ollut. Tutkimukseen osallistuneet nuoret kertoivat kuitenkin olevansa tarkkaavaisempia aamupalan syötyään ja poikien visuaaliseen muistiin aamupala vaikutti positiivisesti. Lisäksi aamupalan syöminen yhdessä perheenjäsenten kanssa on sosiaalinen tapahtuma, joka edistää nuorten valppautta ja sosiaalisia taitoja.[4]

Aamiainen ravitsemukselliselta kannalta

Aamiaisella on vaikutusta koko päivään. Jos aamiainen on riittävän laadukas, verensokeri pysyy tasaisena eikä päivän aikana tule sorruttua naposteluun. Aamiaisen syöminen voi siten helpottaa myös painonhallintaa.[5] Runsaan aamiaisen nauttiminen johtaa kuitenkin yleensä siihen, että ihminen nauttii päivän aikana tarpeettoman paljon kaloreita[6].

Aamiainen on usein päivästä toiseen sama. Mikäli joka aamu syötävä ateria on hyvä ja terveellinen, siitä tulee hyvä peruspilari päivän ravinnonsaannin kannalta. Aamiainen on useimmiten sama siitä syystä, että aamu on aikapaineinen tilanne ja rutiinit tuovat helpotusta kiireessä.[5]

Lähteet

  1. Millainen on suosituin aamupala? Suomela - Jotta asuminen olisi mukavampaa. Arkistoitu 14.4.2021. Viitattu 3.2.2021.
  2. Näin suomalaiset syövät aamuisin www.iltalehti.fi. Viitattu 3.2.2021.
  3. American breakfast Businessdictionary.com. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  4. Aamupalan vaikutus oppimiseen vaihtelee Yle Uutiset. 5.8.2008. Viitattu 6.3.2014.
  5. a b Mikkonen, Mikael: Lounaat vaihtuvat - aamiainen pysyy Työpiste-verkkolehti. 15.6.2012. Työterveyslaitos. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  6. Volker Schusdziarra, Margit Hausmann, Claudia Wittke, Johanna Mittermeier, Marietta Kellner, Aline Naumann: Impact of breakfast on daily energy intake - an analysis of absolute versus relative breakfast calories. Nutrition Journal, 17.1.2011, nro 1, s. 5. PubMed:21241465. doi:10.1186/1475-2891-10-5. ISSN 1475-2891. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aamiainen.