10. tammikuuta – Yhdysvaltalainen rahtilaiva Flying Enterprise upposi Atlantilla Ison-Britannian rannikolla oltuaan hirmumyrskyn jäljiltä tuuliajolla vuodenvaihteesta lähtien. Aluksen miehistöstä laivassa oli jäljellä enää sen kapteeni, joka poistui alukselta 13 minuuttia ennen sen uppoamista.[1]
10. maaliskuuta – Stalinin nootti: Neuvostoliitto ehdotti muille miehitysvalloille, Ranskalle, Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille konferenssia yhdistyneen, itsenäisen ja neutraalin Saksan valtion luomiseksi, jolla olisi oikeus armeijaan itsepuolustustarkoituksessa ja joka voisi solmia rauhansopimuksen voittajavaltojen kanssa.
1. huhtikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josif Stalin sanoi yhdysvaltalaisille lehtimiehille myöntämässään haastattelussa, että kommunismi ja kapitalismi ”voivat elää rauhanomaisissa suhteissa keskenään”.
18. huhtikuuta – Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myönnettiin myös naisille ja alkuperäiskansoille, lisäksi järjestettiin maauudistus ja kansallistettiin kaivokset.
24. toukokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf ja kuningatar Louise saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. He olivat vierailleet Suomessa edellisen kerran vuonna 1932.
29. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä laulujuhlilla Maarianhaminassa, vaikka sitä ei ollut vielä virallisesti vahvistettu.
18. syyskuuta – Suomi sai maksetuksi loppuun sotakorvaukset Neuvostoliitolle viimeisen sotakorvauksena rakennetun kuunarin ylitettyä Suomen ja Neuvostoliiton aluevesirajan Suomenlahdella.
2. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Tanskalle, että jos Tanska sallii Naton perustavan tukikohtia alueelleen, Neuvostoliitto pitää sitä uhkauksena itseään vastaan.
25. marraskuuta – Agatha Christien murhamysteerinäytelmä Hiirenloukku sai ensi-iltansa Lontoossa. Vuonna 2005 näytelmää esitettiin edelleen, mikä teki siitä teatterihistorian pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyn näytelmän.
25. marraskuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Veikko Hakulisen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
29. marraskuuta − Toinen maatalousministeri Matti Lepistö ja kulkulaitosministeri Onni Peltonen saivat salaputkijutun vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin kansanedustajat Hannes Tiainen ja Eetu Karjalainen.
5. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Kemijoki-lain, jolla valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa luovutettiin perustettavalle valtioenemmistöiselle Kemijoki Oy:lle.
6. joulukuuta – Presidentinlinnassa ei pidetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa, koska lääkärit olivat kehottaneet presidentti J. K. Paasikiveä jäämään viikoksi sairauslomalle liikarasituksen vuoksi.
11. joulukuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä J. K. Paasikiven sairastuttua.