Robert Bacon (5. heinäkuuta 1860 Boston – 29. toukokuuta 1919) oli yhdysvaltalainen pankkiiri ja poliitikko. Hän toimi Yhdysvaltain ulkoministerinä 1909 presidentti Theodore Rooseveltin hallinnossa.^[1]

Bacon toimi J.P. Morgan -yhtiössä, josta erosi 1903. Hänet nimitettiin apulaisulkoministeriksi vuonna 1905 ja ulkoministeriksi 27. tammikuuta 1909. Hän palveli ulkoministerinä 5. maaliskuuta asti ja sen jälkeen Yhdysvaltain Ranskan-suurlähettiläänä vuoteen 1912.

Baconin omaisuuden arvo oli hänen kuollessaan noin kaksi miljoonaa dollaria.^[2]