Limamadot | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Alakunta: | Eumetazoa |
Pääjakso: |
Limamadot Nemertea Schultze, 1851 |
Luokat | |
|
|
Katso myös | |
Limamadot (Nemertea), aiemmin myös nauhamadot, on eläinkunnan pääjakso. Limamadoilla ei ole ruumiinonteloa. Niillä kuitenkin on ruoansulatuskanava, umpinainen verenkierto sekä saalistuselimenä ulostyöntyvä imukärsä (proboscis).
Limamatoja elää merissä, joissa, järvissä ja kosteassa maassa. Yleensä ne syövät pieniä vesieläimiä, mutta eräät ovat myös loisia. Eri lajien pituus vaihtelee muutamasta millimetristä useisiin metreihin. Lineus longissimus -laji voi kasvaa jopa 30 m pitkäksi[1] ja on pisin tunnettu eläin.
Limamatolajeja tunnetaan yli 1250, joista useimmat elävät kylmissä merissä.[2][3] Suomesta tunnetaan kaksi lajia, viherlimamato (Cyanophthalma obscura) ja Prostoma graecense.