God of War
Kehittäjä SCE Santa Monica Studio
Julkaisija SCEA
Jakelija Sony Interactive Entertainment ja PlayStation Store
Ohjaaja David Jaffe
Käsikirjoittaja Marianne Krawczyk
Säveltäjä Gerard Marino
Pelisarja God of War
Pelimoottori Kinetica
Julkaistu
  • NA 22. maaliskuuta 2005
  • EU 8. heinäkuuta 2005
  • JP 17. marraskuuta 2005
Lajityyppi Toimintaseikkailu
Pelimuoto Yksinpeli
Ikäluokitus ESRB: MVirheellinen ESRB-arvo
PEGI: 18
Alusta PlayStation 2
PlayStation 3
Jakelumuoto DVD
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

God of War on SCE Santa Monica Studion kehittämä ja Sonyn julkaisema toimintaseikkailupeli. Peli on julkaistu PlayStation 2:lle vuonna 2005. Peli aloitti God of War-pelin sarjan.

Peli käsittelee spartalaissoturi Kratoksen edesottamuksia antiikin Kreikan jumalten kanssa. Peli on väkivaltapainotteisuutensa vuoksi kielletty alle 18-vuotiailta.

Juoni

God of War alkaa animaatiolla, jossa Kratos kertoo, että Olympoksen jumalat ovat hylänneet hänet, eikä enää ole toivoa. Tämän sanottuaan hän hyppää Kreikan korkeimman jyrkänteen reunalta karikkoon. Peli itse alkaa ajallisesti kolme viikkoa ennen tätä.

Pelin ensimmäiset askeleet otetaan Aigeianmerellä, jossa Kratos seikkailee haaksirikkoutuneella laivueella. Hän pääsee heti tositoimiin, sillä Poseidon antaa Kratokselle täällä tehtävän: hänen on tappettava merimiehiä ahdisteleva peto, Hydra. Kun Kratos on tämän tehnyt, antaa Athene tälle uuden, huomattavasti vaikeamman tehtävän. Athenen veli Ares, sodan jumala, on noussut sisartaan vastaan ja hyökännyt joukkoineen Ateenaan, tämän suojelemaan kaupunkiin. Ylijumala Zeus on kuitenkin kieltänyt Olympoksen jumalia sotimasta keskenään, joten Athene ei voi tehdä asialle mitään itse. Tämän vuoksi hän tarvitseekin Kratoksen, tavallisen kuolevaisen, apua. Kratoksen tehtävä on siis yksinkertaisesti tappaa Ares. Tähän hän kuitenkin tarvitsee jumalien apua. Athene neuvoo Kratosta etsimään käsiinsä Pandoran lippaan. Siihen kätketyt voimat auttavat Kratosta kukistamaan sodan jumalan.

Kratos ottaa tehtävän hoitaakseen kahdesta syystä. Ensinnäkin, hänen menneisyytensä on piinannut häntä painajaisiin asti kymmenen vuoden ajan. Athene lupasi, että jumalat antavat Kratoksen menneisyyden anteeksi, jos tämä suorittaa tehtävänsä. Toiseksi, Kratoksella on omastakin takaa kaunaa Aresta, entistä herraansa kohtaan.

Kratoksen historia on synkkä ja verinen. Hän oli Spartan armeijan nuorin ja taitavin komentaja ikinä, ja hänen armeijaansa pidettiin pysäyttämättömänä. Toisin oli kuitenkin käydä, kun barbaarit hyökkäsivät Spartaan. Barbaarit olivat niskan päällä, ja kun Kratos itse makasi maassa katsoen kauhulla barbaaripäällikön sotavasaraa, joka kohta murskaisi hänet, hän teki päätöksensä, jota tulisi katumaan ikuisesti. Tällä epätoivon hetkellä Kratos rukoili sodan jumalaa Aresta, ja pyysi tätä pelastamaan itsensä ja miehensä. Näin tehdessään Kratos myi sielunsa Areelle, ja lupasi tälle uskollisuutensa. Vastineeksi tästä Ares repi kappaleiksi koko barbaarilauman sekunneissa. Merkiksi uudesta mestaristaan Kratos sai käyttöönsä ainutlaatuiset aseet, kaaoksen terät (Blades of Chaos). Nämä syvällä manalassa taotut miekat poltettiin kiinni Kratoksen käsivarsiin metallisilla kettingeillä. Tämän liiton myötä Kratoksen tuhomahti kasvoi kasvamistaan.

Koitti kuitenkin päivä, jolloin Kratos ymmärsi tekemänsä virheen. Ares neuvoi häntä tuhoamaan erään kylän, jonka temppeli oli pyhitetty Athenelle. Kratos teki työtä käskettyä: Hän käski miestensä polttaa kylän maan tasalle ja tappaa kaikki sen asukkaat, naisia ja lapsia säästämättä. Kratos itse suuntasi suoraan temppeliin, potkaisi oven auki ja hyökkäsi sisään, tappaen kaikki temppelissä olevat. Tehtyään tämän Kratos ymmärsi tekojensa seuraukset huomattuaan kaksi viimeistä uhriaan: oman vaimonsa ja lapsensa. Tämä oli osa Areen suunnitelmaa muokata Kratoksesta täydellinen taistelija; julma temppu, jolla viimeisetkin inhimillisyyden rippeet oli tarkoitus riistää häneltä. Kratos kuitenkin tajusi tällöin, että hän ei enää voisi olla Areen palveluksessa. Sen sijaan, hän vannoi ikuista kostoa entiselle mestarilleen. Kratos polttohautasi perheensä, ja kylän oraakkeli kirosi hänet niin, että hänen vaimonsa ja lapsensa tuhkat kinnittyivät Kratoksen ihoon merkkinä hänen kauheista teoistaan tehden hänestä kauttaaltaan valkoisen, lukuun ottamatta hänen verenpunaisia tatuointejaan. Legenda Spartan aaveesta oli syntynyt.

Kratos rantautuu Ateenaan huomatakseen pian, että Ares on jo hyvää vauhtia raunioittamassa kaupunkia. Kratos ei voi tälle kuitenkaan vielä mitään, vaan etsii käsiinsä Ateenan orakkelin. Tämä kertoo, että Pandoran lipas on piilotettu syvälle Pandoran temppeliin, sillä jumalat katsoivat sen sisältämän voiman olevan liian suuri yhdenkään jumalan, saati kuolevaisen hallittavaksi. Temppeli taas on kytketty titaani Kronoksen selkään Zeuksen asettamana rangaistuksena. Kronos taas konttaa erämaassa Kadotettujen sielujen autiomaan (The Desert of Lost Souls) tuolla puolen.

Matka Pandoran lippaalle on pitkä ja vaarallinen, mutta Kratos kuitenkin selviää siitä ja tuo lippaan ulkoilmaan. Silloin Ares kuitenkin lisää seikkailuun jälleen yhden käänteen. Hän poimii maasta katkenneen kivipylvään ja heittää sen aina Ateenasta asti valtaisalla voimalla kilometrien päähän keskelle Kratoksen rintaa nauliten tämän Pandoran temppelin seinään. Kratoksen tehdessä kuolemaa Areen kätyrit noutavat lippaan viedäkseen sen isännälleen, sodan jumalalle.

Kuollut Kratos putoaa manalaan, ikuiseen lepopaikkaansa. Hän ei kuitenkaan aio antaa periksi. Hän taistelee tiensä läpi alamaailman ja kiipeää takaisin maan pinnalle elävien kirjoihin. Tämän tehtyään Kratos kaappaa Pandoran lippaan takaisin itselleen ja avaa sen. Suunnaton voima virtaa häneen, hän kasvaa Areen kokoiseksi ja kykenee taistelemaan tätä vastaan. Eeppisen yhteenoton jälkeen Kratos iskee miekkansa entisen mestarinsa rintaan. Näin hän on tehnyt sen, mihin yhdenkään kuolevaisen ei luultu pystyvän: Kratos on tappanut sodan jumalan, Aresta ei enää ole.

Kratos ottaa vastaan jumalten kiitokset, mutta piinaavat näyt hänen menneisyydestään eivät silti ole kadonneet. Tähän Athene vastaa, että jumalat lupasivat vain antaa Kratokselle tämän menneisyyden anteeksi, mutta niin karmaisevia näkyjä ei kukaan voi ikinä unohtaa. Silloin Kratos tajuaa, ettei enää ole mitään toivoa mielenrauhasta. Nyt toistuu sama animaatio kuin pelin alussa. Kratoksen pudotessa veteen animaatio kuitenkin jatkuu vielä. Jokin näkymätön voima kiskaisee hänet takaisin ylös, takaisin vuoren laelle, jossa Athene häntä odottaa. Athene selittää, että jumalat eivät mitenkään voi antaa näin kunniakkaita tekoja tehneen miehen riistää omaa henkeään. Jumalilla on vielä käyttöä hänelle. Koska Ares on kuollut, tarvitaan Olympokselle uusi sodan jumala. Kratos saa tämän kunnian, ja hänet siirretään Olympokselle, jossa hän istuutuu uudelle valtaistuimelleen. Tästä eteenpäin aina, kun ihmiset taistelisivat hyvän tai pahan puolesta, heitä tarkkailisi ja yllyttäisi eteenpäin Kratos, kuolevainen, josta oli tullut uusi sodan jumala.

Kratoksen asearsenaali

Pelin alusta asti Kratoksen pääaseena ovat kaksi hänen ranteisiinsa ketjuilla kiinnitettyä miekkaa. Lisäksi jumalat auttavat Kratosta suomalla tälle erilaisia erityisvoimia pelin edetessä:

Kaikkia erikoiskykyjä ja aseita kehitetään kukistetuista vastustajista saaduilla punaisilla palloilla.

Hirviöt

Kreikkalainen mytologia ei varsinaisesti sisällä epäkuolleita. Legioonalaiset olivat itse asiassa roomalaisia sotilaita, kreikkalaisten vastaavat olivat hopliitteja

Isot hirviöt

Vastaanotto

Peli on saanut IGN:n arvostelussa arvosanaksi 9.8/10.[1]

Ääninäyttelijät

 Terrence C. Carson  Kratos  
 Linda Hunt  Kertoja  
 Carole Ruggier  Athena, Afrodite  
 Steven Blum  Ares  
 Susan Blakeslee  Ateenan oraakkeli, kylän oraakkeli  
 Paul Eiding  Haudankaivaja, Zeus, kreikkalainen sotilas  
 Christopher Corey Smith  Epäkuollut sotilas, kreikkalainen sotilas  
 Keith Ferguson  Veneen kapteeni, kreikkalainen sotilas  
 Gwendoline Yeo  Vaimo, torinainen  
 Fred Tatasciore  Poseidon, kreikkalainen sotilas, kalastaja  
 Claudia Black  Artemis  
 Nolan North  Haades, kreikkalainen sotilas, kalastaja  
 Courtenay Taylor  Kaksoset  
 Rob Paulsen  Kreikkalainen sotilas  

[2]

Lähteet

  1. God of War ign.com. 18.3.2005. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi) 
  2. The Voices of God of War (Arkistoitu – Internet Archive) voicechasers.com Viitattu 17.4.2016 (englanniksi)

Aiheesta muualla