Fingerpori on Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama suomalainen strippisarjakuva. Sitä alettiin julkaista Helsingin Sanomissa helmikuussa 2007, ja nykyisin se ilmestyy myös lukuisissa muissa suomalaisissa sanomalehdissä. Sen stripeistä on koottu useita sarjakuva-albumeita.
Sarjakuvan keskeisin ympäristö on kuvitteellinen suomalainen pikkukaupunki, Fingerpori. Sarjakuvan päähenkilö on silmälasipäinen Heimo Vesa. Hänen lisäkseen stripeissä esiintyy useita muita kaupunkilaisia, kuten paikallisessa kahvilassa työskentelevä rääväsuinen Rivo-Riitta. Fingerporilaisten ohella sarjakuvassa on nähty myös muun muassa paavi, Mustanaamio, Hämähäkkimies, Spede Pasanen, Kimi Räikkönen, Benito Mussolini, Adolf Hitler ja marsalkka Mannerheim.
Fingerporin huumori on pitkälti kielellistä ja perustuu useimmiten erilaisiin homonyymisiin sanaleikkeihin ja vitseihin. Suomen moniin sijamuotoihin perustuvia vitsejä on usein: esimerkiksi 'häät' on myös taivutusmuoto sanalle 'häkä' ja 'nainen' sanalle 'naida'. Sanaleikin tyyppisiä ovat myös sanojen jaot, kuten 'pesuneste' - 'pesun/este' ja 'Suvisaariston' - 'Suvi saa Riston'. Vaikka Fingerporissa on jonkin verran myös poliittista satiiria, se ei tekijänsä mukaan ole poliittinen sarjakuva[2][3] vaan pyrkii puhtaasti lukijan huvittamiseen: ”Väännän vitsiä keinolla millä hyvänsä. Tarkoitus ei ole niinkään pohdiskella kuin viisastella.”[4]
Jarla käyttää Fingerpori-sarjakuvan aiheina omien ideoiden lisäksi lukijoiden lähettämiä oivalluksia. Ehdottajan nimi tai nimimerkki on strippikohtaisissa merkinnöissä havaittavissa Jarlan nimen ja vuosiluvun välissä väliviivalla erotettuna, esimerkiksi "Jarla-Still -20". Strippikohtaisiin merkintöihin kuuluu myös juokseva numerointi[5], joka oli vuoden 2023 lopussa edennyt lukuun 5133. Numerointiin ei voi kuitenkaan luottaa, sillä strippejä on julkaistu numeroimattomina, numeroita puuttuu välistä ja sama numero on esiintynyt useammalla eri stripillä (HS 31.12.2020 ja 2.1.2021 sekä HS 9.5.2022 ja 10.5.2022. Myös HS 28.1.2023 ja 30.1 2023).
Fingerporin alkumuoto oli saman tekijän sarjakuva Karl-Barks-Stadt, joka voitti kolmannen palkinnon pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippisarjassa Kemin sarjakuvapäivillä vuonna 2006. Palkintoraadin lausunnon mukaan Karl-Barks-Stadt oli ”kerrassaan hyvin piirretty sarja, jonka niukkaeleiset hahmot antavat ilmeikkään elämän stripin kertomalle vitsille”.[6] Palkinnon jälkeen Karl-Barks-Stadt ilmestyi marraskuun 2006 ajan Ilta-Sanomissa kuukauden kotimaisena sarjakuvana. Karl-Barks-Stadt oli Jarlan ensimmäinen jatkuva sarjakuva, aiemmin hän oli tehnyt lyhyitä yksittäissarjakuvia huumorilehti Pahkasikaan (1993–2000) ja työskennellyt kuvittajana yritysmaailmassa muun muassa Trainers' Houselle.[7]
Vuodenvaihteessa 2006–2007 Helsingin Sanomat etsi sivuilleen uutta kotimaista sarjakuvaa, ja lehden sarjakuvatoimittaja Eeva Lepistö kiinnitti huomionsa Karl-Barks-Stadtiin.[7] Fingerporiksi uudelleennimetty sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomissa 5. helmikuuta 2007. Se korvasi lehdessä yli 40 vuotta ilmestyneen Tiikeri-sarjakuvan, jonka tekijä Bud Blake oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2004.[8]
Ensimmäinen Fingerpori-albumi ilmestyi huhtikuussa 2008 sarjakuvakustantamo Arktisen Banaanin julkaisemana.[9] Albumi, kuten koko sarjakuvakin, sai vaihtelevan vastaanoton. Helsingin Sanomissa professori Olli Alho arvosteli Fingerporia siitä, että sen huumori perustuu liikaa homonyymisanaleikeille, jotka eivät jaksa kiinnostaa aikuista lukijaa. Sarjan ”ruumiin- ja sielunmaisemaa” hän vertasi kirjallisuudentutkija Mihail Bahtinin määrittelemään groteskiin realismiin ja sen edustajiin, kuten François Rabelais’hen.[10] Arvostelu päätyi sittemmin kopioituna Fingerpori-albumien alkusivuille. Plaza.fi:n Kaistan arvostelussa Fingerporia sen sijaan kehuttiin ”parhaaksi kotimaiseksi uutuussarjaksi pitkään aikaan”,[11] ja Suomen Kuvalehden arvostelussa Jarlaa kiitettiin suomalaisen puujalkahuumorin nostamisesta uudelle ja tuoreelle tasolle[12].
Fingerporia on käännetty myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Vuonna 2014 julkaistiin englanninkielinen kokoelmateos Fingerpori from Finland, jonka stripit olivat kääntäneet Jarla ja Vesa Kataisto.[13]
Fingerpori on pieni rannikkokaupunki, joka sijaitsee määrittelemättömässä osassa Suomea. Sen pohjoinen rajanaapuri on Mordor ja eteläinen Vatikaani. Tarun mukaan kaupungin perustivat viikingit, jotka eivät päässeet palaamaan kotiinsa, koska merihirviö söi heidän laivansa.[14] Myöhemmin kaupunkia on tehnyt tunnetuksi muun muassa talvisodan aikainen Fingerporin prikaati, jonka hidas matka kohti rintamaa päättyi lopulta joukon pakenemiseen kokonaisuudessaan laivalla Ruotsiin.[15] Toisen maailmansodan jälkeen itse Adolf Hitler piiloutui Fingerporiin, koska havaitsi kaupungin olevan otollista maaperää fasismille.[16]
Nykypäivän Fingerporissa on 3 600 asukasta, kevyttä teollisuutta sekä ”kansainvälisestikin keskustelua herättänyt” Tiedekeskus Fingerpoli. Kaupungin valtapuolue on keskusta, jolla on 75 % kaupunginvaltuuston paikoista (tilanne vuonna 2008); muihin valtuustossa edustettuihin poliittisiin ryhmiin kuuluvat muun muassa kommunistit ja natsit.[14] Tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat kuplahallitekniikalla toteutettu Fingerporin uusi kirkko[14] sekä fasistista klassismia edustava Fingerporin kaupungintalo, jonka Albert Speer piirsi tupakka-askin kanteen vieraillessaan Lapissa vuonna 1944.[16]
Pertti Jarlan mukaan hänen alkuperäinen visionsa oli luoda kaupungista jonkinlainen ”itäsaksalainen Ankkalinna”[17]. Tähän viittasi myös sen ensimmäinen nimi Karl-Barks-Stadt, yhdistelmä itäsaksalaisesta Karl-Marx-Stadtista (nykyisin Chemnitz) ja Ankkalinnan luoneesta sarjakuvapiirtäjästä Carl Barksista. Kaupungin nimi kuitenkin vaihdettiin, kun sarjakuva pääsi Helsingin Sanomiin. Lehden kulttuuritoimituksen esimies Saska Saarikoski pyysi Jarlaa korvaamaan Karl-Barks-Stadtin helpommalla nimellä, ja tämä päätyi Fingerporiin, koska ajatteli sen kuulostavan pieneltä rannikkokaupungilta.[18] Nykyinen Fingerporin kaupunki edustaa Jarlan mukaan ”kaurismäkeläisesti jämähtänyttä, ei kovin modernia nyky-Suomea”,[19] joka muistuttaa visuaalisesti enemmän 1970-lukua kuin 2010-lukua.[16]
Suurin osa Fingerpori-stripeistä käsittelee Heimo Vesan ja tämän lähipiirin toimia. Keskeisimpiä hahmoja ovat:
Fingerpori ei sarjakuvana ole sidottu yhteen aikatasoon. Jarla on piirtänyt lukuisia päähenkilöiden, etenkin Heimo Vesan, lapsuuteen ja nuoruuteen sijoittuvia strippejä. Osa stripeistä sijoittuu kauemmas historiaan, ja niissä esiintyy sekä päähenkilöiden esivanhempia että tunnettuja historiallisia hahmoja, kuten Pekka Siitoin, Adolf Hitler ja marsalkka Mannerheim. Lisäksi sarjakuvassa esiintyy muista sarjakuvista tuttuja hahmoja, jotka toimivat vuorovaikutuksessa Fingerporin asukkaiden kanssa: vakiohahmoihin kuuluvan Mustanaamion lisäksi Fingerporissa on nähty supersankareita kuten Hämähäkkimies, Teräsmies ja Batman, Disney-hahmoja kuten Mikki Hiiri ja Aku Ankka, sekä suuri joukko muita tunnettuja hahmoja kuten Muumipeikko, Jaska Jokunen, Rip Kirby, Kieku ja Kaiku, Uppo-Nalle ja Pekka Puupää.[22]
Pertti Jarlan mukaan Fingerpori on hänelle ”jonkinlainen vaihtoehtoinen universumi”, jonka puitteissa hän voi käyttää sekä todellisia että kuvitteellisia hahmoja eri aikakausilta:[3] ”Päätin heti alussa, että Fingerporissa voi olla mitä vain. Ei kannata sitoa käsiään välttämällä ristiriitaisuuksia.”[16] Suomalaista huumoria tutkinut perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila pitää Fingerporia 2000-luvulle tyypillisen intertekstuaalisen vitsailun erinomaisena edustajana. Kun sarjakuvastripin vitsi perustuu esimerkiksi historiasta tai toisesta sarjakuvasta lainattuun hahmoon, se vaatii lukijaltaan yleissivistystä ja kulttuurin tuntemusta. Knuuttilan mukaan ”Fingerpori vaatii kompetenssia. Ei kovin paljon, mutta aivan sopivasti.”[25]
Joitakin Fingerpori-sarjakuvastrippejä on arvosteltu mauttomuudesta. Helsingin Sanomat poisti 4. toukokuuta 2010 ilmestyneen Fingerpori-sarjakuvastripin verkkosivuiltaan kertoen syyksi sen, että se loukkasi poikkeuksellisen monia lukijoita. Stripissä oli kuvattuna natsisotilas ostamassa "vapaan juutalaisen saippuaa". Jarla kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon vastineen, jossa hän pyysi anteeksi sarjakuvansa aiheuttamaa pahaa mieltä.[26][27] Jarlan mukaan stripin tavoitteena oli nauraa "tietynlaiselle puolivillaiselle eettisyydelle", ja vastineellaan hän halusi selventää vitsin ideaa sekä pahoitella sen loukkaavuutta. Kirjoituksen alkuperäinen otsikko oli "Fingerporin harhalaukaus", mutta Helsingin Sanomien toimitus muutti sen muotoon "Pyydän anteeksi Fingerporin lukijoilta".[28]
Toinen paljon palautetta aiheuttanut aihe on ollut uskonnon kustannuksella vitsailu.[1] Koko sarjakuvauransa "pahimmat haukut" Jarla kertoo saaneensa Jeesuksen hahmon käyttämisestä Fingerporissa.[3] ”Uskonnolliset aiheet huumorisarjakuvissa koetaan näköjään vieläkin loukkaaviksi. Tanskassa kohua aiheuttanutta Muhammad-pilapiirrosjupakkaa kummasteltiin Suomessa, mutta ei meidänkään kirkkomme piirissä näköjään niin kovin suvaitsevaisia olla”, Jarla sanoi Apu-lehden haastattelussa 2009.[29]
Sanomalehdissä ilmestyneitä Fingerpori-strippejä on julkaistu kovakantisina kokooma-albumeina. Niiden rinnalla on julkaistu pehmeäkantisia Pikku-Fingerporeja, joissa on sanomalehtistrippien lisäksi pidempiä Fingerpori-tarinoita ja vierailevien taiteilijoiden sarjakuvia. Molempien julkaisija oli sarjakuvakustantamo Arktinen Banaani vuosina 2008–2018 ja vuodesta 2019 lähtien Like.[30]
|
|
Fingerpori-albumit 1–9 on julkaistu myös nidottuina pokkareina, ja vuonna 2018 albumit 1–4 julkaistiin kokonaan nelivärisinä laitoksina.
Fingerporista on tehty samanniminen elokuva, jonka ohjasi Mikko Kouki ja pääosissa ovat Kari Väänänen (Homelius), Jenni Kokander (Rivo-Riitta), Santtu Karvonen (Heimo Vesa), Pirjo Lonka (Krapula-Päivi) ja Aku Hirviniemi (Allan Kurma). Solar Filmsin elokuvan tuotti Nina Laurio. Elokuva kuvattiin Turussa ja se sai ensi-iltansa syksyllä 2019.
Fingerporista on tehty useampia teatterinäytöksiä, etenkin useamman kesäteatterin voimin.