Aaro Markkanen (2. syyskuuta 1875 Kuopio[1]12. elokuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen lyseon lehtori ja rehtori. [2][3]

Aaro Markkasen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Matti Markkanen ja Kaisa Stiina Voutilainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Kuopion lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1900.[2][3]

Markkanen oli opettajana Kuopion yhteiskoulussa 1900–1904 ja sen jälkeen matematiikan ja fysiikan vanhempana lehtorina Joensuun lyseossa 1904–1921 ja Viipurin suomalaisessa lyseossa vuodesta 1921 alkaen. Hän oli Joensuun lyseon vararehtorina 1909–1920 ja rehtorina 1920–1921 sekä Viipurin lyseon rehtorina vuodesta 1923 alkaen. Markkanen oli myös kansakoulun tarkastajana Joensuussa 1907–1910. Hän kirjoitti useita matematiikan oppikirjoja. [2][3]

Suomen sisällissodan aikana Markkanen toimi Joensuun kaupungin komendanttina. [4]

Aaro Markkanen oli naimisissa vuodesta 1904 Anna Valeria Borghild Tawastin kanssa.[3]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Laatokka-lehden uutisen mukaan Markkanen oli syntynyt Tuusniemellä 2. lokakuuta.
  2. a b c Rehtori Aaro Markkanen, Laatokka, 15.08.1940, nro 91, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. Kostea ilta johti yhteen sisällissodan suurimmista joukkoteloituksista rintaman takana Joensuussa – 99 vangin kohtalo selvisi vasta 70 vuotta myöhemmin, Yle uutiset 13.4.2018