1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa, jossa hän ilmaisi vakavan huolestumisensa kansainvälisen poliittisen ilmapiirin kiristymisestä. Suomen sodanjälkeiseen kehitykseen Kekkonen oli kuitenkin varsin tyytyväinen.
4. tammikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kehotti Itä-Euroopan maiden johtavia poliitikkoja valppauteen, jotta Unkarin syksyn 1956 kaltaiset tapahtumat eivät uusiutuisi näissä maissa.
7. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg oli kuollut sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa17. heinäkuuta1947. Ruotsi piti selitystä riittämättömänä. Neuvostojoukot olivat vanginneet Wallenbergin Budapestissa tammikuussa 1945, minkä jälkeen hän oli kadonnut tietymättömiin.
6. maaliskuuta – Neuvostoliitto sanoi paljastaneensa alueellaan toimineen ruotsalaisen vakoiluorganisaation. Ruotsin ulkoministeriö piti väitettä ”täysin mielettömänä”.
12. huhtikuuta – Suomi ja Japani solmivat uudelleen vuonna 1945 katkenneet diplomaattisuhteensa.
15. huhtikuuta – Tampereella pidettiin Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen 50-vuotisjuhla. Tampereen työväentalon seinään kiinnitettiin muistolaatta.
19. huhtikuuta – Ensimmäinen Fortran-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin.
24. huhtikuuta – Väinö Tanner valittiin niukalla ääntenenemmistöllä SDP:n puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueen vähemmistösiipi, ”skogilaiset”, vetäytyi puolueen johtovastuusta, mikä merkitsi SDP:n kahtiajakautumista.
23. toukokuuta – Suomessa vietettiin yksikamarisen eduskunnan 50-vuotisjuhlia.
23. toukokuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Mihail Šolohov saapui vierailulle Suomeen ja tapasi joukon suomalaisia kirjailijoita. Šolohov jatkoi matkaansa Ruotsiin ja Norjaan muutamaa päivää myöhemmin.
14. syyskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa tuomittiin Neuvostoliiton toiminta Unkarissa syksyllä 1956. Yhdeksän jäsenvaltiota, niiden joukossa Suomi, pidättyi äänestyksestä.
27. syyskuuta – Kansallinen Kokoomus teki hallitukselle välikysymyksen Maalaisliiton väitteistä, että Kokoomuksen ”siipien suojassa” oltaisiin perustamassa IKL:n tyyppistä kansanliikettä.
29. syyskuuta – Majak-jälleenkäsittelylaitoksessa lähellä Kyštymia Tšeljabinskin alueella Neuvostoliitossa tapahtui voimakas räjähdys, joka saastutti radioaktiivisella aineella. Onnettomuudesta vaiettiin, mutta noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon.
16. lokakuuta – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa.
18. lokakuuta – Sukselaisen hallitus sai eduskunnassa SDP:n ja SKDL:n esittämän epäluottamuslauseen äänin 75–74.